Kurkistusluukku metsään
Paula Sankelo ja Saara Laakso kurkistelevat Saila Susiluodon Rituaalin sivuille leikatuista aukoista metsään. Kriitikot pohtivat kirouksia ja loitsuja sisältävää teosta […]
Paula Sankelo ja Saara Laakso kurkistelevat Saila Susiluodon Rituaalin sivuille leikatuista aukoista metsään. Kriitikot pohtivat kirouksia ja loitsuja sisältävää teosta […]
Juna kolisee kohti itää, kun Olli Heikkonen jatkaa suurten historia-aiheiden äärellä. Edellinen runoteos Rajalliset maat (2020) käsittelee Ruotsin suurvaltaa ja […]
Houkutteleva kirjan nimi aavekoralli / aavikkoralli kuulostaa ääneen lausuttuna siltä, kuin sanoisi saman sanan kahdesti. Kummittelevan k:n geminaatio heijastelee kielellistä […]
Pääosin lyhyistä fragmenteista ja tekstikokonaisuuksista koostuvan teoksen puhuja kuljeskelee arkisessa kaupunkiympäristössä, havainnoi muita ihmisiä ja kaupungin vähäistä luontoa, kuten lintuja. […]
Naarattu on mainio esimerkki suomen kielellä ilmestyvästä saamelaisen kaunokirjallisuuden kukoistuskaudesta. Runoilija-muusikko Niillas Holmbergin kuudes runoteos maalaa myyttisen runomaailman järven ja […]
Ville K. Taipaleen toinen teos Merenneitosingulariteetti puhuu tekoälystä ja ruumiillisesta kokemuksesta algoritmien läpäisemässä maailmassa. Teoksen ensimmäisessä osassa säkeiksi pätkitty suorasanainen […]
Raisa Jäntillä on erityinen kyky kirjoittaa ruumiillisuudesta ja kehon rajojen koettelusta. Ajattelen sekä baletin äärelle asettuvaa Grand Pliétä että nyt […]
Kustannusliike Aviador on tänä vuonna julkaissut runsaasti esikoiskokoelmia. Annamari Niskasen Kaikesta minkä olen unohtanut on laskujeni mukaan yksi seitsemästä vuoden […]
Tiheään julkaisutahtiin intoutuneen Aki Salmelan tuorein runoteos ~ kiinnittää huomion oudolla nimellään. Aaltoviiva eli tilde on kielen näennäisen vähäpätöinen täydennysmerkki. […]
Carina Karlssonin Marconirummet on pieni runokirja pimeästä ja tyhjästä. Teos on saanut nimensä laivan radiohuoneesta, jossa Marconi-viestintälaitteen käyttäjä istuu yksin […]
Paula Sankelo ja Saara Laakso kurkistelevat Saila Susiluodon Rituaalin sivuille leikatuista aukoista metsään. Kriitikot pohtivat kirouksia ja loitsuja sisältävää teosta lehteillessään, voiko ympäristösuojelussa hyödyntää loitsujen voimaa. Mitä kävisi jos miljoona suomalaista menisi metsään loitsimaan?