Arkisto

Kurkistusluukku metsään 

Paula Sankelo ja Saara Laakso kurkistelevat Saila Susiluodon Rituaalin sivuille leikatuista aukoista metsään. Kriitikot pohtivat kirouksia ja loitsuja sisältävää teosta […]

Historiallista runoutta itsenäisen Suomen kohtalonhetkistä

Juna kolisee kohti itää, kun Olli Heikkonen jatkaa suurten historia-aiheiden äärellä. Edellinen runoteos Rajalliset maat (2020) käsittelee Ruotsin suurvaltaa ja […]

Läpättävät matkamuistot

Houkutteleva kirjan nimi aavekoralli / aavikkoralli kuulostaa ääneen lausuttuna siltä, kuin sanoisi saman sanan kahdesti. Kummittelevan k:n geminaatio heijastelee kielellistä […]

Kaupungin pöllöt, sorsat ja muut 

Pääosin lyhyistä fragmenteista ja tekstikokonaisuuksista koostuvan teoksen puhuja kuljeskelee arkisessa kaupunkiympäristössä, havainnoi muita ihmisiä ja kaupungin vähäistä luontoa, kuten lintuja. […]

Naarattu on mahtaileva ja myyttinen surukertomus ihmisyhteisön sammumisesta

Naarattu on mainio esimerkki suomen kielellä ilmestyvästä saamelaisen kaunokirjallisuuden kukoistuskaudesta. Runoilija-muusikko Niillas Holmbergin kuudes runoteos maalaa myyttisen runomaailman järven ja […]

Tekoäly pilaa maailman

Ville K. Taipaleen toinen teos Merenneitosingulariteetti puhuu tekoälystä ja ruumiillisesta kokemuksesta algoritmien läpäisemässä maailmassa. Teoksen ensimmäisessä osassa säkeiksi pätkitty suorasanainen […]

Minä luhistuu itsekurin alle

Raisa Jäntillä on erityinen kyky kirjoittaa ruumiillisuudesta ja kehon rajojen koettelusta. Ajattelen sekä baletin äärelle asettuvaa Grand Pliétä että nyt […]

Viivan alle jää punainen lintu

Kustannusliike Aviador on tänä vuonna julkaissut runsaasti esikoiskokoelmia. Annamari Niskasen Kaikesta minkä olen unohtanut on laskujeni mukaan yksi seitsemästä vuoden […]

Ajatusten rantaviivat

Tiheään julkaisutahtiin intoutuneen Aki Salmelan tuorein runoteos ~ kiinnittää huomion oudolla nimellään. Aaltoviiva eli tilde on kielen näennäisen vähäpätöinen täydennysmerkki. […]

Merellä puhutaan suoraan

Carina Karlssonin Marconirummet on pieni runokirja pimeästä ja tyhjästä. Teos on saanut nimensä laivan radiohuoneesta, jossa Marconi-viestintälaitteen käyttäjä istuu yksin […]

Tällä palstalla kirjoitetaan dialogista kritiikkiä Runografin toimituskunnan johdolla. Tervetuloa mukaan keskusteluun!

Paula Sankelo ja Saara Laakso kurkistelevat Saila Susiluodon Rituaalin sivuille leikatuista aukoista metsään. Kriitikot pohtivat kirouksia ja loitsuja sisältävää teosta lehteillessään, voiko ympäristösuojelussa hyödyntää loitsujen voimaa. Mitä kävisi jos miljoona suomalaista menisi metsään loitsimaan?

Toimituksen suositukset