Kirjoitan useimmiten Helsingin kirjastoissa ja useimmiten runoudesta. Runous on kirjallisuudenlaji, jota lukiessa jotakin jää useimmiten kiehtovasti hämärään (samoin kuin runous itse). Siksi se on minulle lajeista kaikkein rakkain. Lukijana olen sekä fiilistelijä että pikkutarkka nysvääjä. Minua kiinnostavat monenlaiset poetiikat, mutta parhaiten mieleeni jäävät teokset, joissa on ns. hengen väkevyyttä tai ripaus leikkiä. Nautin varsinkin tekstin materiaalisten keinojen tarkastelusta ja rytmin kuulostelusta.