Aija Andersson

Eutanasia
88 sivua
Kulttuurivihkot 2022
ISBN 9789527437230
helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.
Vierailijakritiikit
sofia.blanco
Olen filosofian väitöskirjatutkija ja kirjoittaja. Kirjallisuuskriitikkona olen kirjoittanut eritysesti runoista ja esseistä, mutta kirjoitan myös fiktiosta ja tietokirjallisuudesta.

Mitä hyvä kuolema kertoo hyvästä elämästä

sofia.blanco

Aija Anderssonin toisen runokokoelmanpuhuja elää viimeistä vuottaan parantumattoman syövän kanssa. Vaikka Andersson sairastaa itse parantumatonta syöpää, ei Eutanasian puhujaa sinänsä ole tarpeen olettaa Anderssoniksi itsekseen. Ajatukset ja kokemukset ovat varmasti tuttuja, mutta runojen puhujan ääni ei paikallistu “vain” yhteen ihmiseen, vaan liikkuu eri kielikuvien, mittakaavojen ja aikatasojen välillä.

Kokoelman nimi viittaa kuolintapaan, joka ei tällä hetkellä Suomessa ole laillinen. Kokoelma siis tuo eutanasian yhteiskunnallisena kysymyksenä runouden piiriin. Samalla tulkitsen nimen kysyvän: millainen on hyvä kuolema? Mitä hyvä kuolema voi kertoa meille hyvästä elämästä?

Monesti runoudessa kuolemaa lähestytään hienovaraisesti. Runoilijat hiipivät ja kiertelevät aiheen ympärillä, vihjailevat kuoleman odottavan varjona elämän taustalla. Andersson ei tee niin. Hän menee suoraan asiaan, erityisesti teoksen neljännessä osassa: siinä kuolema kuvataan runojen nimiksi tulkittavien lääketieteellisten merkintöjen kautta. (Veriyskä) aloittaa osion, joka liikkuu (pleuranesteen), (neuropatian) ja (deliriumin) kautta (exitukseen).

Yksi Anderssonin vahvuuksista on tarkka huumori, jota myös viimeisestä osiosta löytyy: “Ilmoitus Reklaami // Tule meille! // Meillä solmitaan ystävyssuhteita / jotka kestävät loppuelämän. // Kotisaatto Päiväperho”, (pleuraneste) ilveilee. Yhteiskunnallinen kannanotto eutanasian suhteen löytyy runosta, joka on merkitty (barbituraatiksi): “Eutanasia // kipua kärsimättä / rauhallisesti / arvokkaasti / tukehdun”. Runon alaviite muistuttaa, että arvokas kuolema on merkitty YK:n vuoden 1975 Kuolevan oikeuksien julistukseen.

Andersson kirjoittaa teoksessaan avoimesti kuolemasta ja epäsuorasti kuoleman herättämästä surusta. Näin Andersson pystyy tutkimaan aihettaan, hauskuuttamaan lukijaa ja upottamaan hänet yhdelle aukeamalle aseteltuun runopariin “kuolevat joutuvat luopumaan kaikesta / elävien mielestä” ja “luopuminen on kuin tarhaisi villieläimet”. Teosta lukiessa kuolemaa voi hallita, kalma pysyy hetken aikaa vangittuna kirjan kansien väliin. Kun kirja loppuu, myös kuolema karkaa takaisin maailmaan, varjoksi lukijan elämän taustalle. Sen mukana saapuu suru.

sofia.blanco
Olen filosofian väitöskirjatutkija ja kirjoittaja. Kirjallisuuskriitikkona olen kirjoittanut eritysesti runoista ja esseistä, mutta kirjoitan myös fiktiosta ja tietokirjallisuudesta.

Kommentit kritiikkiin

Vastaa


helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.
Avainsanat