Olen vapaa kirjoittaja Helsingistä. Runous merkitsee minulle paitsi maailman toisinkokemista, myös syvintä ajattelua ja uusia kielisuhteita. Inspiroidun esimerkiksi aforistisista ja minimalistisista runoista sekä tyhjän tilan avaruudesta. Sydämeni sykkii etenkin marginaalissa elävien näkökulmia, mystiikkaa, toisenlajisia tai muita taiteenlajeja tuoreesti käsittelevälle poetiikalle.

Caj Westerbergin uusi kokoelma Ennen ja jälkeen voisi nimellään iskeä silmää vanhuuden realiteeteille ja laihdutusmainoksille. Itseironia ei ole Westerbergin tuotannossa vierasta. Syvemmin kyse on kuitenkin puhujan positiosta surun ja muistojen leikkauspisteessä. Westerberg on omistanut teoksen puolisolleen, taidegraafikko Marjatta Nuorevalle (1944–2021).

Kantta koristaa kuva Nuorevan teoksesta ”Kevätesikko, kuivaneula”. Myös kokoelman keskitettyä runoilmaisua voi verrata kuivaneulaksi kutsuttuun graafiseen menetelmään. Kuivaneulatyössä hyödynnetään terävää piikkiä kuvan kaivertamiseksi hiottuun levyyn. Runoissaan Westerberg jatkaa myöhäistuotannolleen ominaisia tarkkoja, tiheitä ja jopa meditatiivisia luontokuvia.

Kuivaneulatekniikka vaatii harjoittajaltaan vuosien piirtämiskokemusta. Westerbergillä taas on runoilijana poikkeuksellisen pitkä kokemus. Ennen ja jälkeen ulottaa hänen uransa peräti seitsemännelle vuosikymmenelle. 

Tiiviit runot eivät tosin suojaudu elämänkokemukseen tai tyydy kliseiseen surukuvastoon. Puhuja etsii ennemmin kokemusta elämän jatkuvuudesta ja sen pienimpiä ilmenemismuotoja.

Hetken häilyvyys vertautuu esimerkiksi hyönteisten kesyttömään olemiseen. Uudenvuoden aamuna puhuja löytää kohtalotoverikseen pikkuruisen lukin, joka kipittää ”pakastimen kantta pitkin / turvaan”. Perhosen lepatus ei taivu ihmisen luokitelmiin kauneudesta tai kaaosteorian alusta: ”onko se vain riemua siitä, / että on tilaa / liikkua”.

Kokoelman loppupuolella säkeistöt pitenevät. Rakastetun kaipuu kuultaa esimerkiksi Schubertin ajattomassa musiikissa. Kuolema heijastuu maailmaan kuin ”puitten aavistava väri”; se vaikuttaa näkyvän ja näkymättömän väritilassa.

Ennen ja jälkeen tuntuu kysyvän, mihin muistot menevät, kun kukaan ei enää muista niitä. Westerberg tarjoaa vaihtoehdoksi mielestäni lohdullisen aikakäsityksen. Se, mikä on ollut edes kerran, on jo ikuinen.  

Kuivaneulatekniikalla piirretty kuva on usein selkeä ja ymmärrettävä, mutta viivoiltaan monimerkityksellinen. Sama pätee Westerbergin tyynellä rytmillä eteneviin runoihin. Lukija saattaa ajattelehtia huolimattomasti. Elämä ei ole vain arkisen ohimenevää, vaan myös jaettuna jatkuva ihme:

”Nyt lehdet värisevät / välkkyvät tuulessa / / Hyvänen aika / nehän ovat / kuin kuka tahansa / meistä”

Olen vapaa kirjoittaja Helsingistä. Runous merkitsee minulle paitsi maailman toisinkokemista, myös syvintä ajattelua ja uusia kielisuhteita. Inspiroidun esimerkiksi aforistisista ja minimalistisista runoista sekä tyhjän tilan avaruudesta. Sydämeni sykkii etenkin marginaalissa elävien näkökulmia, mystiikkaa, toisenlajisia tai muita taiteenlajeja tuoreesti käsittelevälle poetiikalle.

Kommentit kritiikkiin

Vastaa


helmi?Helmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarvi?Runsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliitti?Monoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppi?Kaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimija?Toimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertoja?Kertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsä?Ikimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatu?Kävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!?HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...?HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.
Suodattimen selitykset
  • helmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
  • runsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
  • monoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
  • kaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
  • toimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
  • kertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
  • ikimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
  • kävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
  • haha! -kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
  • hmm…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.