Vierailijakritiikit
Mitä hyvä kuolema kertoo hyvästä elämästä
sofia.blancoAija Anderssonin toisen runokokoelmanpuhuja elää viimeistä vuottaan parantumattoman syövän kanssa. Vaikka Andersson sairastaa itse parantumatonta syöpää, ei Eutanasian puhujaa sinänsä […]
Muistiinpuut piirtää luontohädän kollektiivista surusanomaa
Helga WestTapasin hiljattain erään merkittävän suomalaisen poliitikon. Jostain syystä hänellä oli tarve tulla luokseni selittämään, kuinka oli iltalukemisenaan lukenut läpi koko […]
Kaoottista leijailua aivolohkojen kukinnoissa
JanneLJoskus ensivaikutelma pettää. Odotin Tulevaisuuden palkkatyöläiseltä vasemmistolaista runoutta työelämän kurjistumisesta. Odotuksiini vaikutti teoksen nimen lisäksi myös kustantaja sekä kirjan punainen […]
Uuden ajan planetaario
Carlos.LJos valikoiman Sydän jalkakäytävällä kääntäjää Mirva Hovilaa on uskominen, saattaa Aleksandrs Čaks (1901–1950) olla kotimaassaan Latviassa tunnetumpi ja rakastetumpi kuin […]
Södergranin voimallisia säkeitä uudessa toimivassa suomennoksessa
Reeta HolopainenSuomenruotsalaisen modernismin ydinnimiin kuuluvan Edith Södergranin (1892–1923) kolmannen runokokoelman Rosenaltaret (1919) uusi suomennos Ruusualttari virtaa luomisen, rakkauden, naiseuden ja Södergranille […]
Runoja kielestä ja sen keinoista
attekoskinenPitkän ja monimuotoisen kirjoittanuran tehneen (ja sitä yhä jatkavan) Kari Aronpuron runoista on koottu uusi valikoima, Tuomas Taskisen toimittama Rouheimmat. […]
Kummituseläin odottaa kapitalismin loppua
Veera KiurujokiPalkitun turkulaisen runoilijan Juha Kulmalan kuudes kokoelma RESET sisältää nykyhetken kommentaaria ja maailmanlopun tuntua, ja joskus niitä on vaikea erottaa […]
Suuri ark(aa)isuus
attekoskinen“On olemassa runouden laji, jota ei mielestäni ole koskaan tunnistettu olemassaolevaksi, koska se pakenee määrittelyn tavanomaisia kehyksiä. […] Se on […]
Pintaan uppoutuminen
Carlos.LMiira Luhtavaaran viimeisin runokokoelma Pinnallisuus käsittelee nimensä mukaisesti pintoja: koskettelemista, jännitteitä, lävistymistä, palautumista… Konkreettisemmin pinnallisuus liittyy muun muassa ulkonäöstä huolehtimiseen […]
Jumalattaren säkeitä
sofia.blancoIlona Heinosen Myöhäiskesän jumalatar on jaettu kahdeksaan osaan. Jokainen käsittelee hiukan eri aiheita ja teemoja: “2020” on kirjoitettu muistuttamaan päiväkirjamerkintöjä […]
Hetkelliset etäisyydet
attekoskinenKuinka lyhyt on lyhin mahdollinen etäisyys? Fysiikan vastaus olisi Planckin pituus – ja aikaa mitattaessa taas Planckin aika – mutta […]
Modernia kauhurunoutta etsimässä
JanneLTimo Hellmanin kokoelma Kuihtuneet kaupungit on takakannen mukaan kauhurunoutta. Kauhu on melko harvinainen runouden alalaji. Mieleen tulee lähinnä Edgar Allan […]
Menetetyiltä kunnailta kielen ja havaitsemisen ytimiin
Reeta HolopainenHelsingin Kalasatama, Sornäisten kaupunginosaan 2000-luvulla rakennettu ja edelleen osin rakenteilla oleva urbaaniuden tiivistymä, jakaa mielipiteitä tornitaloineen ja modernien asuinlaatikoiden tilkuttamine […]
Koti-ikävä metsään
JanneL”Miksei ihminen luontoon palata vois?” lauloi Pekka Streng aikoinaan levyllä Magneettimiehen kuolema (1970). Tämä kysymys sekä Strengille ominainen hauraus ja […]
Kansanperinnetietoista runoutta syrjäytetyn elämästä
tuomasaitonurmiHirviö yksinäisenä ja syrjään joutuneena hahmona on kulttuuriperinnössämme tuttu, kun mietitään vaikka MuumienMörköä. Elli Lepän teos pureutuu folklorea hyödyntävän runouden […]
Onnistunut muodonmuutos
Veera KiurujokiUnne Nirhamon Bebete saapuu vihdoin. Luen sitä sormenpäillä. Kannen a poetry collection 2021–2016 tarkentaa heti henkilökohtaiseen, eli Bebeten tapauksessa oman […]
Lyyristä pedagogiikkaa
Carlos.LAuringonpilkuttaja kuuluu erikoiseen runouden alalajiin, jossa akateemikko tai muu asiantuntija kirjoittaa tuntemastaan aihealueesta taiteen keinoja hyödyntäen. Muun muassa vaihtoehtoisiin pedagogiikkoihin […]
Lempeää sukunostalgiaa ja tunnistettavia hetkiä
tuomasaitonurmiRunous voi olla keino pysäyttää aika asetelmiksi. Mikko Andelinin kokoelmassa lapsuus, perhe ja ylisukupolvinen historia tiivistyvät kieleltään selkeiksi runoiksi. Teos […]
Tavallisin sanoin uhmalla ja ilolla
Reeta HolopainenKalle Tammisen seitsemäs runoteos Aallot lainehtivat ontuen kuvaa melankoliaa, lähiömaisemaa ja mielenrauhan saavuttamista tavallisuudesta ammentavin sanoin. Sivullisuuden kokemuksia poteva puhuja […]
Harmaata huumoria
Carlos.LIlkka Tahvanaisen toinen runoteos Tästedes pus on hitaasti avautuva episodien sarja, jossa lukija joutuu kasvotusten ihmisyytensä kanssa sen koko kummallisuudessa. […]
Muistamisen poetiikkaa
Reeta HolopainenLea Kaleniuksen toinen teos Tupakoin beigessä tuulessa sukeltaa hienovireisesti muistoihin ja muistamisen ytimiin ja kuljettaa mukanaan niin öisille pussiviineille kuin […]
Säkeitä äidin kuolinvuoteelta
sofia.blancoOlavi Höltän (s. 1952) Suljet vain silmäsi kuuluu Basam Booksin Puhuttava runo -teossarjaan. Teoksessa Hölttä kirjoittaa äitinsä kuolemasta. Runokokoelman ote […]
Ranskalaista elokuvaa islantilaisen kynästä
Carlos.LKustannusliike Parkon käännösrunouden sarja on jo usean vuoden ajan totuttanut lukijansa laajoihin esittelyihin ja kriittisiin apparaatteihin. Sigurður Pálsson -käännösantologia Runon […]
Hiottuja hankaumia
toi.milkaLaura Hervan esikoisteos pinnat. hankaumat on esimerkki kaleidoskooppimaisesta runoteoksesta, joka haastaa lukijansa miettimään lukiessa sotkeutumisen ja ryhmittymisen poetiikkoja. Se ottaa […]
Omalakisen maailman nyrjähtäneitä kohtauksia
tuomasaitonurmiMykistyneellä papukaijalla on tunnelukkoja. Heikki Jalavan teoksen ensimmäisessä runossa lukija astuu maailmaan, jonka tapahtumia ei ole helppo ennakoida. Todellisuus muistuttaa […]
Runo ei suostunut takakansitekstiksi
JanneLJyrki Pellisen uusimman runoteoksen takakannen mukaan runoilija ”palaa uudessa kokoelmassaan lapsuutensa Helsinkiin ja sen rannoille”. Ilman tätä kehystystä runojen konteksti […]
Mantroja muutoksesta
toi.milkaVilhelmiina Vilhusen Lähtölaulu on eloisa esikoisteos. Kirjalle leimallisinta ovat aforistiseltakin tuntuvat fragmentit, jotka jatkuvat sivulta toiselle ja törmäävät ajoittain pidempiin […]
Runoja täyttymättömästä kaipuusta
JanneLRachel Bluwsteinin (1890-1931) runot ovat näennäisen yksinkertaisia ja vaatimattomia, mutta niissä on monia kerroksia. Niitä voi lukea kuvauksina ulkopuolisuudesta, naiseuteen […]
Mieli on nopea kala
Veera KiurujokiHalusin tarttua Satu Mannisen teokseen Korva kaupungin yllä, koska sillä on konkreettinen aihe: Sigmund Freudin tunnettujen potilastapausten päähenkilöt saavat oman […]
Monisyistä hiirimäisyyttä
Reeta HolopainenPetri Merenlahden toinen runoteos Kolme sokeaa hiirtä pohtii ihmisenä olemisen kerroksia ja kuoppia klassikkoteosten hiirihahmojen avulla. Kirjan nimi viittaa Agatha […]
Universumia luotaavia runsaita runoja
sofia.blancoKasper Salosen Kiertoreittejä on runsaudensarvi, jossa konkreettiset havainnot kesäpäivistä ja mäntykankaista kilpailevat lukijan huomiosta henkisyyden, elämänjanon ja kosmisen värähtelyn kanssa. […]
Monimielisyyden puolesta
toi.milkaKaarinan kaupungilla on ollut vuosia jo varsin suosituksi tullut kirjoituskilpailu, joka keräsi vuonna 2021 peräti 179 käsikirjoitusta. On sykähdyttävää, että […]
Surun ja menetysten myllerryksissä
Reeta HolopainenKristiina Kärhän toinen teos Jonkun on tapahduttava ja pian on intensiivinen syväsukellus surun ja menetyksen poukkoilevaan maisemaan. Paikoin pateettiseksikin äityvää […]
Kuvitteellisten runo-olioiden kirja
JanneLTartuin tähän kirjaan, koska Ipakko on toisen kissani lempinimi. Kissa on oikealta nimeltään Inkivääri, mutta Lepakko-nimisen siskonsa takia sitä on […]
Pohdintaa auringonpaisteessa
Carlos.LJaan Kaplinskin runotuotanto on laaja ja monimuotoinen, mutta siinä on useita ajan ja muotoilun lävistäviä jatkuvuuksia. Erityisesti luonto ja filosofinen […]
Lempeää kiipeilyä metsässä, jota ei voi omistaa
tuomasaitonurmiJanette Hannukaisen runoissa ihminen vaikuttaa ympäristöönsä, mutta suhde on myös kahdensuuntainen. Puhuja määrittelee metsäsuhteensa tiiviisti ja kirkkaasti: ”Vaikka sanon metsäni […]
Suhteen kuoleman kuvasto ja irti päästämisen lohtu
tuomasaitonurmiEi enää toistensa varjossa on takakannen mukaan runoteos “erosta, seksuaalisista viettelyksistä ja irti päästämisestä”. Ajattelin olevani otollinen lukija kirjalle, sillä […]
Myrkyllistä kauneutta ja maailmanlopun romantiikkaa
Veera KiurujokiArtemis Kelosaaren runokokoelman nimessä Arsenikkivärejä yhdistyvät myrkky ja kauneus. Nimi sisältää varoittavan lukuohjeen: kauneus ei ole helppoa ja harmonista. Värit […]
Kanssapedon armahdus
Veera KiurujokiMillaista on olla toisenlajinen? Onko mahdollista tuntea ja tietää, mitä kissa tai sammakko tuntevat? Miten valaan luuranko on päätynyt keskelle […]
Kriitikot ohittavaa spekulatiivista runoutta
sofia.blancoRunoilija Tomi Sonsterin Voimia ammentaa scifistä, fantasiasta ja kauhusta. Sonsterin viides runoteos käsittelee paitsi sairautta ja kuolemaa, myös syrjäytymistä ja […]
Pieni zen-helmi
JanneLTämä ei ole runoteos aivan tavanomaisessa mielessä. Pumingin kymmenen häränpaimennuskuvaa koostuu kymmenen runon ja kuvan sarjasta, joka kuvastaa zenbuddhalaisen harjoituksen […]
Runoja puhumattomuuden perinteestä
tuomasaitonurmiNyt on vaikeaa tekstiä, ajattelen ensin kokoelman alkusivujen äärellä. Välillä tällaisissa tilanteissa iskee jopa pelko: pystynkö sanallistamaan tämän kokemuksen, olemaan […]
Henkeäsalpaavasti olemisen ytimissä
Reeta HolopainenTuula Hämäläisen kuudes runoteos Sateenkaarikäärme lumoaa henkeäsalpaavan kauniilla kielellään, mutta ei tunnu ollenkaan helpolta kiteyttää, mitä teos käsittelee. Runot risteilevät […]
Surrealismin mallioppilaan valitut artisokat
JanneLSurrealismi on 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia ja tutkituimpia taidesuuntauksia, jonka tekniikat ja estetiikka ovat kauan sitten valtavirtaistuneet (vaikkapa mainoskuvastoon). Tästä huolimatta liikkeen […]
Rosoisen herkkä maailma rikosotsikoiden takana
tuomasaitonurmiPitkäpartainen kommari, dokujengi, ennätyskirjan kovin jätkä hampaineen ja “naapurin nuori mies / verisenä ilman paitaa / pitkä veitsi kädessään.” Hahmoja, […]
Monipuolisuuden taitaja
sofia.blancoEniten Äimän käki keskittyy maaseudun, siellä elämisen ja siellä vanhenemisen kuvailuun. Runoilija Kaarina Valoaallon (1948-2021) postuumisti julkaistu runokokoelma muistaa paikat […]
Kuvia nuoruudesta ja juhlista, jotka päättyivät
Veera KiurujokiVatsahuuhtelun jälkeen olen puhdas on Sara Valliojan debyyttikokoelma, jonka aiheena on sellainen kaupunkilaiselämä, josta vanhat suomalaiset elokuvat varoittavat. Se on […]
Lapsuudenmaiseman vyöryä yli
Maiju-SofiaLeena Kellosalon kolmas teos Tulikärpäsiä Tammelan yllä riuhtaisee syvälle Tampereeseen heti ensimmäisestä runostaan. Tammela maalautuu kouriintuntuvana ja henkilökohtaisena eteen, suosien […]
Suomalais-virolainen rakkauskirje Tartolle
JanneLSuomalaiset tuntevat Viroa ja sen kulttuuria keskimäärin hävettävän huonosti. Itsekin kuulun tähän joukkoon. Lyhyistä välimatkoista huolimatta en ole koskaan tullut […]
Kylmettyneen sydämen loputon odotus
tuomasaitonurmiKirjan ensimmäinen runo “Bagdadin muurit” piirtää näkyville hyväksikäytön ääriviivat. Puhuja on salakuljettajan armoilla, ja kun hänet heitetään tienposkeen, hän on […]
Pariisin kevään alla kohisevat mustat öljyvirrat
johannaosvathKihisevä, sihisevä, kumeasti kikattava, ärsyttävän anglisminnälkäinen ääni työntyy teoksesta ulos. Pelle Romantiquen Konerunoja on tarkoituksenmukaisen anakronistinen matka 1900-luvun alusta tähän […]
Runoteos, joka on olemassa
johannaosvathRunous saattaa hyvinkin olla paras tapa käsitellä ontologian ja epistemologian peruskysymyksiä. Kysymyksiä olevaisuudesta, olemisesta, olemassaolosta. Tiloista, objekteista, subjekteista ja niiden […]
Kaunis teos ihmisestä, sukupuolesta ja eläimyydestä
sofia.blancoSusi Nousiaisen Muovikauris on runokirja sukupuolesta, minuudesta ja siitä, miten ihminen kummankin kokee. Teoksen keskeinen aihe on (trans)maskuliinisuus eli se, […]
Mitätön kohina saa kielen muodon
Helga WestEnsinnäkin: Olli-Pekka Tennilän neljäs runoteos Lemmonommel on kaunis kirja. Tällä tarkoitan sen fyysisiä ominaisuuksia, joihin aivan liian harvoin kirja-arvioissa kiinnitetään […]
Alkulähteillä
Veera KiurujokiIiro Laukolan Jäänteet ohjaa lukijan arvoituksellisten kuvien äärelle. Ajattelin ensin olevani jonkinlaisten jäljelle jääneiden kirjoitusten parissa, mutta nämä ovat ennemminkin […]
Outoa, häiritsevää ja taitavaa sanailua
Reeta HolopainenJos Sami Liuhdon Tyhjiö-teossarjan kahdeksannen osan Iskut iso kello kuiski haluaa kiteyttää muutamaan adjektiiviin, olisivat ne varmaankin outo ja häiritsevä. […]
Surusta suorasukaisesti ja kouraisevasti
Reeta HolopainenRunoilijana ja japanilaisen kirjallisuuden suomentajana ansioituneen Kai Niemisen tuorein teos Heräsin taas unesta kielentää ikävää konstailemattomilla ja koskettavilla teksteillään, joiden […]
Väkevästi ja koskettavasti suhteista ja sukupuolirooleista
Reeta HolopainenKati Neuvosen neljäs runokokoelma Annan turkkini kasvaa kyseenalaistaa verevästi ja ilakoivaakin uhmaa huokuen sukupuolirooleihin kytkeytyviä ehtoja ja rajoja. Sekä proosa- […]
Suuri pyhä koko komeudessaan
sofia.blancoRunoilija Pirjo Kotamäen kuudes teos Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan. Runoja Pyhästä Birgitasta kertoo Pyhän Birgitan (1303-1373) elämästä. Osa runoista […]
Niin metsä katsoo kuin sitä katsotaan
JanneLOlli Sinivaaran uusimmassa teoksessa katsotaan puita pitkään ja hartaasti, ja puut katsovat takaisin. Lähimetsän puut paljastavat ihmeellisyytensä, kun ihminen malttaa […]
Eroottisia villisaniaisia ja puhuvia pilviä
johannaosvathAbsurdi taide on ihanaa. Se lupaa: kaikki on mahdollista. Todellisuuksia on lukemattomia, ja niissä kaikissa tapahtuu koko ajan kaikki mahdollinen […]
Hyvän tarinan raunioilla
Maiju-SofiaVastaanotto on antanut ymmärtää, että Anne Carsonin uusi suomennettu teos Lyhyet luennot on jotain, mikä kannattaa hankkia käsiinsä sen enempää […]
Täsmällistä luonnostelua
JanneLKun esikoisrunoilija julkaisee 250-sivuisen kirjan otsikolla Kootut runot, vaikutelma on mahtipontinen, jopa hiukan arrogantti. Vähän niin kuin saisi luettavakseen 30-vuotiaan […]
Rakastetun Mannerin kirkkaita ja hämäriä säkeitä
Reeta HolopainenSotienjälkeisen modernismin keskeisnimiin kuuluvan Eeva-Liisa Mannerin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, minkä kunniaksi Tammi on julkaissut tarkistetun juhlalaitoksen […]
Sotalapsen elämä hylkynä
tuomasaitonurmiSotalapsuus aiheena runokokoelmassa, eikä paksussa historiallisessa romaanissa – lähtökohta tuntuu uudenlaiselta. Kauan sitten hukkuneen johdantoteksti kertoo, että taustalla on Tanskaan […]
Kulkureittejä katastrofin ja toivon välimaastoissa
tuomasaitonurmiMillaisia asioita kohtaa, kun ei liiku autolla, vaan kävellen, pyöräillen tai vaikkapa potkukelkkaillen? Ryöppyävää räntää, taateleitten värisen suon, vadelmaa kasvavan […]
Ilon lävitse käy viima
sofia.blancoHannu Kankaanpään Aika kylmää on lyhyt mutta sitäkin moninaisempi runokokoelma. Jo kannen kuva paljastaa teoksen nimen kaksoismerkityksen: siinä ollaan sinertävän […]
Ilmajuuria ympäri maailmaa
Maiju-SofiaSielun kestää kauan palata kotimaahansa on käännösteos, jolla on yhteisölliset juuret. Valikoima on syntynyt ja ottanut muotonsa käännöstyöpajan kautta. San […]
Fiktiot, joita elämme todeksi
JanneLIhmiskunta sahaa omaa oksaansa. Tämä on tiedetty jo useita vuosikymmeniä. Miksi silti jatkamme tuhon tiellä? Yksi – joskaan ei ainoa […]
Rappioromantiikan kääntöpuolelta löytyy traumoja
JanneLEi voi mitään: heti teoksen avatessani päässäni alkaa soida The Champsin korvamato ”Tequila”. Samanaikaisesti lukukokemustani värittävät #punkstoo ja muut viime […]
Keväänkirkas esikoisteos
Reeta HolopainenJarno Pelonrannan esikoisteosta Olivia Keltaista tuntuu sopivalta kutsua hyvän mielen runokirjaksi. Sen sanat soljuvat keväänkirkkaina ja jättävät lukijalle vähän samankaltaisen […]
Meri, joka katsoo meitä
auranurmiTuula Hämäläisen viides runokokoelma alkaa kivikkoiselta muinaisrannalta, pirunpellolta, jonne nimettömäksi jäävän puhujan laiva ajautuu. Aloitus kertoo teoksen luonteesta paljon: vaikka […]
Mestarillisen ja haastavan Celanin erinomainen uusi suomennos
Reeta HolopainenKäännösrunouden asemaa Suomessa ansiokkaasti edistävä Kustannusliike Parkko on tehnyt sivistykselle suuren palveluksen luotsatessaan romanialaislähtöisen runoilijan ja kääntäjän Paul Celanin (1920−1970) […]
Sinne ja takaisin
auranurmiEnnustan: tässä voisi olla vuoden 2021 Helsingin esikoiskirjakilpailun voittaja. Ja heti tämän kirjoittaessa minua hävettää. Miksi asetan runouden näin keinotekoiselle […]
Valikoima walesilaisrunoilijan parhaita
sofia.blancoDylan Thomasin Balladi pitkäsäärisestä syötistä on valikoima walesilaiskirjailijan runoja. Marja-Leena Mikkolan suomentama kokoelma on vuonna 1990 julkaistun, Rakkaus on viimeinen […]
Virtaava arki, murtumien uhka ja kiuru talossa
tuomasaitonurmiAlussa on marraskuun aamu, sekä äidin elämässä vuonna 1939 että puhujan elämässä nyt. Vuosikymmenet kuluvat, mutta on pysyvääkin: “Ihminen on […]
Tarkkanäköistä vyörytystä levottomasta ajastamme
Reeta HolopainenAleksi Wileniuksen Z on vuonna 2000 syntyneen runoilijan toinen teos, jonka pirstaleiset havainnot ja levoton syke kiteyttävät taitavasti sosiaalisen median […]
Ainutkertaisuuden puolustus
JanneLKielten oppiminen on mahtavaa. Koen syvää iloa aina, kun pystyn vitsailemaan, keksimään sanaleikkejä tai muodostamaan yhteyden toiseen ihmiseen kielellä, joka […]
Puhetta pilvistä
Maiju-SofiaTuula Sipilän toinen runoteos Vakuumi pureutuu lapsi-vanhempi-kokemuksiin ilmatieteellisin termein. Tuttu termistö monitahoiseen ja rakkaudelliseen aiheeseen liitettynä kommentoi itse itseään: kun […]
Runous voi antaa kielen marginalisoiduille
sofia.blancoSusinukke Kosolan (Daniil Kozlov, s. 1991) neljäs runoteos on kirjoitettu dialogimuotoon. Turkoosin vyöhykkeen ”minän” puhe on painettu mustalla ja ”sinän” […]
Joutomaan valloittamista
Maiju-SofiaJukka Koskelaisen Talvimatka Jenaan on tutkielma kirjoittamisesta ja ajattelusta, sekä paikkojen ja aikojen hajanaisuudesta. Runojen minä on matkallaan ilman päämäärää. […]
Katseessa ja tilassa väreilevä hurmio
tuomasaitonurmiKahden olennon välillä on raja, mutta kun se hämärtyy, voidaan puhua läheisyydestä. Tähän hetkeen Kaija Rantakarin runot pysäyttävät pakahduttavalla tavalla. […]
Runollisia, runnovia maailmoja
Maiju-SofiaAnni Sumarin uusi runoteos paahtaa kuumeisena eikä taivu pieneen pakettiin tai kesyyn muotoon. Sen takakannessa sanotaankin: ”pikemminkin maailmoja kuin runoja”. […]
Neljäs luku
sofia.blancoTuukka Pietarisen toinen runokokoelma on uskaliaasti nimetty. Lukematon (WSOY 2021) jatkaa Pietarisen esikoisesta (Yksin ja toisin, WSOY 2018) tuttua sanojen, […]
Lasinkirkkaasti surusta
Veera KiurujokiRauha Kejosen kokoelma Kukaan ei ole poissa kertoo surusta, menetyksestä ja eletystä elämästä. Runon minä elää keskellä iätöntä ja ajatonta […]
Syvä kumarrus kohti metsää
johannaosvath”Tuletko, kosketko, jäätkö / ei ole varmaa. / Niin kuin eivät lankea / enää luonnostaan / edes tulet, kosket tai […]
Minuuden epävarmuus, puiden varmuus
Veera KiurujokiHetkenä minä on Satu Erran esikoisrunokokoelma, jossa eräs minä kasvaa ja etsii paikkaansa kodista, kaupungista ja puiden keskeltä. Runojen minä […]
Vyöryvien tunteiden runsaat säkeet
tuomasaitonurmiSanttu Cederströmin Hanto-kokoelmassa rakkaus ja sen menetys herättävät puhujan ajattelemaan itsensä uudelleen. Teemoina välittyvät myös aikuistuminen, yhteiskunnan arvostukset ja ympäristössä […]
Runoilija etsii totuutta historian virrasta
johannaosvathGrammatan keskiössä on sen kirjainta tarkoittavasta nimestä lähtien sana. Sana on sama joka ”alussa oli”, ja joka edelleen pakenee huuliltamme. […]
Elämän käännekohtien niukka poetiikka
tuomasaitonurmiRunous astuu elämään usein silloin, kun etsitään tekstejä onnitteluja, puheita ja muistamisia varten. Häät, valmistumiset, hautajaiset, sairastumiset, syntymät; siirtymäriitit vaiheesta […]
Tilastollisesti syntyneitä sykähdyttäviä säkeitä
Reeta HolopainenGPT-3 on teknologisen kehityksen aallonharjalla keikkuva taidonnäyte, joka pystyy tilastollisen oppimisen avulla tuottamaan uskottavaa luonnollista kieltä erilaisissa tekstilajeissa ja taipuu […]
Käännösklassikko maailmanlopusta
JanneL”Joka aamu, kun herään, minussa taistelevat halu pelastaa maailma [save the world] ja halu nauttia siitä [savor the world].” Tämä […]
helmi?Helmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarvi?Runsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliitti?Monoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppi?Kaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimija?Toimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertoja?Kertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsä?Ikimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatu?Kävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!?HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...?HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.