Vierailijakritiikit
Luontorunoutta väkivallasta ja toipumisesta
tuomasaitonurmiHeti ensimmäisessä runossa näkyy tuhoisan suhteen kehitys. On vahva usko, joka syntyy hetken vallitsevasta valosta, parisuhteen kesästä; näkyvissä on jo […]
Avaruudessa ja laboratoriossa kaikuu vain yksinäisyys
Reeta HolopainenMarianna Kurton kuudes runokokoelma Ellen valkeudessa kutoo vapauden ja kuolemattomuuden suuria kysymyksiä virtuoottisesti virtaavalla runokielellä. Omaleimaisen teoksen puhujina vuorottelevat syväjäädytyksestä […]
Huolenpidon kielillä
helmityytyvainenSilja Kejosen kolmannessa runoteoksessa Äiti ja sylikoira teini-ikäinen tytär etääntyy äidistään. Äiti hankkii koiran, jotta voisi yhä pidellä jotakuta. Teos […]
Näkemisen taito
toi.milkaTuula Hämäläinen on mestarillinen runontekijä. Hänen uusimmassa runokokoelmassaan Tuulenkantaja elämän väliaikaisuus kirkastuu ja sykähtelee tarkoissa havainnoissa. Tuulenkantajassa on paljon aineksia, […]
Haikumestareiden vaikeilla jäljillä
Niklas FermRiika Helle-Kotkan Kaiuttimessa peipot on kokoelma tanka- ja haikurunoja. Japanilaisten 31- ja 17-tavuisten runomittojen lisäksi teos ammentaa myös maan kulttuuriperinnöstä. […]
Uutta runoutta vanhassa mitassa
JanneLMitallinen runousko kuollut? Vielä mitä! Viime vuosina runoilijat ovat alkaneet kiinnostua erilaisista muotoa koskevista rajoitteista, minkä myötä myös runomittoihin kirjoittaminen […]
Hyväntuulinen mutta ihmiskeskeinen opetustuokio luonnosta
Reeta HolopainenMurrerunoilijana tunnetun Heli Laaksosen Luonnos. Eräänlaisia esitelmiä tarjoilee ilottelevan säemuotoisen opetustuokion eläin- ja kasvikunnasta ja luonnonilmiöistä. Laaksonen on vastikään valmistunut […]
Poliittisen taiteen mahdollisuus
Carlos.LPoliittisen runon ajatus tuntuu nykypäivänä hankalalta. Yhtäältä se tuo mieleen menneiden vuosikymmenten – vuosisatojen! – työväenlaulut ja käyttörunouden; toisaalta lausahduksen […]
Kuoleman elävät hiussuonet
Niklas FermSanna Karlströmin tuorein kokoelma luotaa äidin kuolemaa, ristiriitaista surua ja menetyksen pakenevaa ydintä. Runoilija on hionut tyyliään esimerkiksi historian kyseenalaistamia […]
Raskaan ihmiselon keskellä tassuttelee kissa
JanneLLarissa Joonaksen Inhimillinen kino suree ihmisen osaa ja kurottaa ihmisyyden tuolle puolen. Sivumäärältään suppea teos on sisällöltään kaikkea muuta kuin […]
Arkisen ja suurellisen törmääminen surrealistisissa runoissa
helmityytyvainenTeemu Helteen seitsemäs runokokoelma Kuu näyttää kirjaimensa (2023) yhdistelee arkisia ja koko ihmiskuntaa koskevia teemoja. Kokoelma kuvaa esimerkiksi (työ)uupumusta, monenlaista […]
Esseistisen runokielen läpi liukuu ruumis
tuomasaitonurmiTaneli Viljasen kuudes teos etenee esseen ja runon keinoin. Välillä elementit yhdistyvät esseeproosarunoksi. Pimeän kuun vaikuttavimmat jaksot tarjoavat hienoja esimerkkejä […]
Järkiolentojen järjettömyydestä hetken rajattomaan iloon
Reeta HolopainenKasvatusfilosofi Veli-Matti Värrin osoittelemattomasti nimetty esikoisrunoteos Runoja raottaa näkymiä muistoihin, ihmisyyteen ja elonkirjon olemukseen. Monisyisiin ja ilmaviin runoihin mahtuu niin […]
Meditatiivinen lukukokemus pysäyttää havainnon äärelle
Veera KiurujokiPauli Hautalan esikoisteos Katseen maanosat tarjoaa rauhallisen, lähes meditatiivisen lukukokemuksen. Katseen maanosissa liikutaan pihapiirissä, kotona ja muissa arkisissa ympäristöissä. Tehdään […]
Jumalan suuri hiljaisuus
attekoskinenVuonna 2020 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneelta amerikkalaisrunoilija Louise Glückiltä on muutaman vuoden aikana ehtiny ilmestyä neljä suomennettua teosta – yksi essee- […]
Ajattelurunoutta nykymiehen vaikeuksista
tuomasaitonurmiKirja alkaa ilmoituksella: ”runo on tutkimusraportti.” Vihollinen täynnä tekstiä on ajattelurunoutta, joka liikkuu esseistisen ja aforistisen tyylin rajapinnoilla. Osa kirjan […]
Vahvasti motivoituneen ihmisen tilanne
Veera KiurujokiKun luen Raisa Jäntin neljännen runoteoksen nimen, ajattelen heti ihmistä. Vaarallisen eläimen tilanne on teos, jonka keskeinen puhuja ja kokija […]
Tsemppausrunoja korona-arkeen
JanneLMitä runous on? Mikä on runouden suhde muihin kielenkäytön tapoihin? Mitä runoudelta on lupa odottaa? Harri Hertellin Tiedän sen olevan […]
Kiintymyksen sommitelmat
Carlos.LTaivaan kalligrafia on Jarno Pelonrannan toinen runokokoelma. Teos tukeutuu temaattisesti perinteiseen rakkauslyriikkaan, mikä yhdistyy kielen tasolla itsetietoisen iloiseen leikittelyyn. ”Sinua” […]
Eliot ajasta irrallaan
Carlos.LKootut runot ilmestyi Suomessa osana T. S. Eliot -juhlavuotta – 100 vuotta The Waste Land -runon ensijulkaisusta – mutta se […]
Häpeilemätön tyttöys ja kaksoistornien lailla sortuva viattomuus
tuomasaitonurmiKirjan käteen ottaessani odotin päätyväni pinkkiin glittermaailmaan, kimaltelevan ja kipinöivän tyttöyden estetiikkaan. Supersalanen tyttöpäiväkirja tarjoaa sitäkin, mutta ei pelkästään, sillä […]
Kohtaamisten aavoissa tiloissa
Reeta HolopainenAtte Koskisen esikoiskirja Silmittömyys kietoutuu ratkeamattomaan, jossa välitila ei tarkoita keskeneräisyyttä vaan olemisen perustavanlaatuista yksikköä. Teos rakentuu sivuille väljästi asetelluista […]
Latvialainen vailla kotimaata
JanneLJuris Kronbergsin (1946–2020) elämää määritti ulkopuolisuuden tunne. Hän syntyi ja eli lähes koko elämänsä Ruotsissa, jonne hänen latvialaiset vanhempansa olivat […]
Satumaisin aineksin höystettyä taitavaa ja puhuttelevaa nykyrunoutta
Reeta HolopainenSatu Fellmanin satumaailmoista ammentava esikoisrunoteos Riittävätkö kyyhkyset on lumovoimaista luettavaa, jossa satujen kuvasto ja alati ajankohtaiset teemat rakkaudesta yksinäisyyteen kohtaavat […]
Valo, muistiinpano
toi.milkaTero Liukkosen kirja Puolitoista celsiusta luotaa esittelypuheensa mukaan muutoksia sisäisen ja ulkoisen ilmaston välillä. Se on muodoltaan varsin modernistinen, nojaten […]
Minuuden helvetistä nousee runo
Niklas FermItsemurha lienee kielemme negatiivisesti värittyneimpiä sanoja. Murskatragedia ilman murhan kauhuromanttista lyyrisyyttä. Kotimainen runouskin on väistellyt itsemurhaa tai käsitellyt sitä useimmiten […]
Taidokasta kehyksen liikuttelua
sofia.blancoIrene Piippolan esikoisrunokokoelma Pesemättömät sijoittuu kielellisesti ja maisemallisesti Tornionjokilaaksoon. Runoelmamaisen teoksen teema on sieltä kevyemmästä päästä: ihmiselämän luonne, tarkemmin ihmiselämän […]
Mikä on taakan vastakohta?
Niklas FermRiikka Simpuran esikoiskokoelma Painottomuus edustaa poikkeuksellista niukkuuden poetiikkaa. Toki aforistinen ja Simpurankin viljelemä kaksisäkeinen ilmaisu kuuluu kotimaisen nykyrunouden valtavirtaan. Mutta […]
Sulautuminen ja kuoriutuminen uusina alkuina
tuomasaitonurmiKirja alkaa todella vahvasti runoilla, joissa puhujan vanha isä on sairaalassa muistisairaana. Tilanne piirtyy viiltävän tarkkana: ”Niin paljon rakkaita. Kaikilta […]
Materian kielin
attekoskinenAiskhylos aloittaa näytelmänsä Kahlehdittu Prometheus (suom. Maarit Kaimio) seuraavilla sanoilla: “Olemme saapuneet maan äärten rajoille ihmisten karttamaan ja karuun Skyytiaan. […]
Katastrofin keinot
toi.milkaElli Lepän runokokoelma Materian unet asettaa minut lukemisen vaikeuden äärelle. Ensinnä: kirja on eittämättä varsin tärkeä. Se toimii hienosti yhteiskunnallisena […]
Korkealla leijuvaa, hiottua jutustelua
tuomasaitonurmiKantta ja nimiösivua katsoessani kiinnitän huomiota poispyyhittyihin nimiehdotuksiin. Luontaisen korkean ohella runouden on ehdotettu olevan karkeaa, törkeää tai ankeaa; erityisesti […]
Levottoman minän levottomia runoja
JanneLAika Huuskon esikoiskokoelman nimi Liike olen kuvastaa hyvin sen sisältöä. Esikoisteoksille tyypillisesti sen keskiössä on minuus ja identiteetin pohtiminen, ja […]
Voimakkaan affektiivista rakkauden ja tuhon runoutta
tuomasaitonurmiVäkivaltainen ja tuhoisa eivät ole tavallisimpia ilmaisuja rakkausrunouden arvioinnissa. Sinikka Huuskon Kokonaan-toisinkoiskirjan kielellistä maailmaa ne kuitenkin luonnehtivat. Hänen esikoisteoksessaan Suolaruusussa […]
Oman kielen outous
JanneLOlen usein miettinyt, miltä suomen kieli kuulostaa sitä osaamattoman korvaan. Oman äidinkielen sointia voi makustella, mutta sen ulkopuolelle ei ole […]
Luonnon ilmeistä valoa
Niklas FermKatja Seudun runoudessa kaikuu tietoisesti Mirkka Rekola (1931–2014). Rekola oli myös kirjallisuudentutkija Seudun ystävä, opettaja ja tutkimuskohde. Kummankin modernistisen vähäsanaisessa […]
Suhteellinen, ihmeellinen pimeä
Reeta HolopainenMiia Röngän toinen runoteos Kaksi pimeää uppoutuu häikäisevällä runokielellä pimeän ja hämärän erilaisiin ulottuvuuksiin. Planeetan rajat ja meren äärettömyys asettuvat […]
Jumalista ja ajastamme vulgääreinkin sanakääntein
Reeta HolopainenPasi Heikkurisen runoteos Jumalauta on erilaisia kielellisiä rekisterejä sekoitteleva postmoderni tekstipläjäys, joka takakantensa mukaan käsittelee ”jälkimodernin ihmisen jumalsuhteita aikalaiskriittisesti”. Jumalia […]
Lauluja kaltereiden vapaalta puolelta
sofia.blancoWilma-Emilia Kuosan Häkkiooppera kertoo rakkaustarinan, tragediaksikin tiedotteissa kehystetty. Tapahtumien kulku on tuttu: runojen puhuja voi huonosti kunnes tapaa uuden ihmisen. […]
Silta yli koronavuosien
toi.milkaKorona-aikana tehty taide näyttäytyy dokumenttina ajasta, jolloin kaikki oli poikkeuksessa, ja elämäniloa tuli löytää oudoista raottumista. Tätä mietin lukiessani Ahmed […]
Veden ja rasvan ajatuksia
Carlos.LNykyrunoudessa on jo usean vuoden ajan näkynyt taipumus hyödyntää erikoissanastoja taiteellisessa kontekstissa. Semminkin eri tieteenalojen sanastot ovat rikastuttaneet runollista ilmaisua […]
Museoitu luontosuhde
Carlos.LRaamatussa Jumala luo ensimmäisen ihmisen muiden lajien tavoin sellaiseksi kuin sen on määrä olla. Ihminen on ihminen; se syntyy ja […]
Kreikkalaista runoutta tappion maisemista
JanneLAurinkokelloa lukiessa tulee mieleen Krister Kihlmanilta peräisin oleva fraasi ”tuuliajolla tappion maisemissa”. Valikoiman lähtökohta on nimittäin Kreikan velkakriisi. Suomessa hallitsi […]
Katoamisen konkretia
Carlos.LAntonella Anedda on pitkän ja laajan uran tehnyt italialainen runoilija. Korkeasti koulutetun kirjoittajan teksteistä paistaa läpi yhtäältä harras oppineisuus, toisaalta […]
Tunkeutua kummaan
toi.milkaSatu Lepistön Vieraslaji-runokokoelmaa (Enostone 2022) voisi luonnehtia epämukavaksi lukukokemukseksi, ja tämä tarkoittaa pelkästään hyvää. Kokoelman runot käsittelevät erilaisia vieraslajeja, ja […]
Mysteerihahmon seikkailuja melankolisessa kaupungissa
tuomasaitonurmiEnsituntuma kokoelmaan on, että kieli rikasta mutta ei laveaa, sitä on luettava tarkkaan. Aluksi minun on vaikea päästä kommunikaatioyhteyteen runojen […]
Täysinäinen kenkälaatikko riemua
tuomasaitonurmiKalle Talosen toinen runokokoelma on runsas teos. Asia käy selväksi nopeasti, kun katsoo teoksen yli 120 sivun laajuutta, tekstin määrää […]
Kuuden sukupolven laulu
Niklas FermKuinka ymmärtää juuriaan ilman rakastamisen tai tuomitsemisen pakkoa? Marjo Heiskasen Omaa sukua tekee oman ehdotuksensa eri tyylirekisterien villinä kudelmana. Lyyrisestä […]
Luonnon unohtamat
Carlos.LW. G. Sebald tunnetaan parhaiten omaperäisestä proosatyylistään, joka rikkoo usein esseen, dokumentaarisen tietokirjan ja kaunokirjallisuuden rajoja. Austerlitzin kaltaisissa teoksissa Sebald […]
Vahvoja myyttejä lohduttamassa
Carlos.LArtemis Kelosaaren toinen runoteos Kaupunki rämeen päällä on perinteinen runokokoelma sanan varsinaisessa merkityksessä, siis joukko yhteen saatettuja omillakin jaloillaan seisovia […]
Tiheimmästä pimeästä kantavalla runokielellä
Reeta HolopainenTimo Suutarisen Eikä varjoja enää ole jatkaa holokaustia käsittelevää trilogiaa, jonka vuonna 2020 ilmestynyt Kirsikankukkien kaupunki aloitti. Teoksesta kirjoittaminen tuntuu […]
Kun runous törmää kielimuuriin
JanneLMohamed Ahmed Haji Omarin runoteoksessa on laaja tunneskaala. Runoissa liikutaan epätoivosta toivoon, helvetillisistä kokemuksista taivaallisiin näkyihin. Uutisotsikot ja sosiaalinen media […]
Äidiksi ei synnytä
Carlos.LEnsivaikutelmani Nelli Ruotsalaisen ja Hanna Tyrväisen teoksesta Jälkivuoto on, ettei se ole missään määrin minua varten. En ole raskaana eikä […]
Kyyneleiden luomistyöstä
Niklas FermFarzaneh Hatami Landin Itkevässä sateessa suomenkieliset runot vuorottelevat farsinkielisten alkutekstien kanssa. Kauniisti taitetun kokoelman suomennoksista vastaa Mikko Viitamäki yhteistyössä suomeniranilaisen […]
Kun Iltapäivä puhuu ihminen on vaiti
sofia.blancoSilja Järventaustan Iltapäivä isolla kirjaimella edustaa niin kutsutusti tosi abstraktia runoutta. Runouden ystävät, älkää hätääntykö: haluan epämuodollisella luonnehdinnallani kuvailla Järventaustan […]
Kun maailmanloppu tulee mutta haluaisit vain rakastaa
sofia.blanco“No niin”, tekee mieli sanoa Tuomas Salorannan esikoisrunokokoelman lukemisen jälkeen. Pienkustantamo Kuoriaiskirjojen kustantajana tunnetun Salorannan teos on kirjailijan omien sanojen […]
Ylistyslaulu vedelle
JanneLAulis U. Lehtisen Vesiesiintymien pääosassa on nimen mukaisesti vesi. Runoissa kuvataan veden merkitystä elämän kehtona ja ihmiselämän mahdollistajana sekä käsitellään […]
new york, new york
Niklas FermTerhi Forssénin esikoiskokoelma sinä olet ääni minä olen hiljaa alkaa hiljaisuudesta. Avausosiossa puhuja potee tyhjyyden tunteita lumenpeitossa. Säkeissä hiutaleet kiteytyvät […]
Runoja teatterin syövereistä
sofia.blancoKati Rantalan esikoisrunokokoelma Tuuliovia on järjestelty erilaisten, muun muassa teatterista löytyvien tilojen mukaan. Ensimmäinen osa on nimetty “Tekniseksi tilaksi”. Sieltä […]
Itä-Helsingin rosoista runoutta
Reeta HolopainenMarko Korvelan Kontula Blues osoittaa jo otsikollaan Itä-Helsingin pahamaisempimaan lähiöön, joka on inspiroinut runoilijoita aiemminkin. Tomi Kontio tunnetaan Kontulan maisemien […]
Kielen ja näkemisen välissä
toi.milkaRuotsalaisen Ann Jäderlundin runokokoelma syvä rakkaus ei ketään on viime vuoden hienoimpia runokirjoja. Teos koostuu kahdestatoista runosikermästä, jotka on kirjoitettu […]
Rakkauden iskuja
toi.milkaRakkauden, väkivallan ja sukupuolitetun vallan teemat yhdistyvät lavarunoilija Kirsi-Marja Mobergin runokirjassa Kaksoissisäinen. Kirja koostuu viidestä nimikoidusta osasta ja kirjaa rytmittävistä […]
Runsaan puolella
toi.milkaSuomessa on saatu lukea verrattain paljon espanjankielistä runoa ansioikkaina käännöksinä. Mieleeni muistuu Sivuvalo-alustan julkaisema ja toimittama Rosa Borealis -antologia sekä […]
Unikuvia ja osallistuvaa runoutta
JanneLJohanna Ikosen proosarunoissa nähdään painajaisia ekokatastrofista, unelmoidaan myyttisestä menneisyydestä ja haaveillaan paremmasta tulevaisuudesta. Unenomaiset jaksot sekoittuvat arjen kuvauksiin ja osallistuvaan […]
Muutos on luonnon mekaniikkaa
Carlos.LMekaniikka-nimistä kirjaa avatessaan lukija saattaa odottaa konepellin alla lymyävän koneiston kaltaista paljastusta. Markku Kaskelan runoteoksen kannessa on kuva potkurista ja […]
Surun ja muistojen hypähtelevä virta
tuomasaitonurmiKokoelman alkukuva on kiinnostavalla tavalla jännitteinen, haavan eri merkitykset nousevat esiin: ”koivut / putoavat haavan / lehdet”. Seuraavaksi mainitaan isä. […]
Tyhjiä (huoneen)tauluja
Niklas FermTuuli Kallion Unohtanut en ole on kirjoitettu kokonaan hai(na)ku-runomitalla. Mitta kiertää japanilaisen haikun latinalaisille aakkosille aiheuttamat haasteet. Hai(na)kun lanseerasi 2000-luvun […]
Romantiikan ajan suurta klassikkoa suomeksi, osa 2
attekoskinenHUOM.! TÄMÄ ON MEGASUPERKATTAVAN TUPLA-ARVOSTELUN TOINEN OSA! ENSIMMÄINEN LÖYTYY TÄMÄN LINKIN TAKAA John Keats (1795-1821) kuului englantilaisten romantikkojen niin sanottuun […]
Romantiikan ajan suurta klassikkoa suomeksi, osa 1
attekoskinenHUOM.! TÄMÄ ON MEGASUPERKATTAVAN TUPLA-ARVOSTELUN ENSIMMÄINEN OSA! TOINEN LÖYTYY TÄMÄN LINKIN TAKAA Lordi (George Gordon) Byron (1788-1824) oli aikansa kuuluisin […]
Mennyt, ikuinen
Niklas FermCaj Westerbergin uusi kokoelma Ennen ja jälkeen voisi nimellään iskeä silmää vanhuuden realiteeteille ja laihdutusmainoksille. Itseironia ei ole Westerbergin tuotannossa […]
Dioraama unohdetussa kaupungissa
toi.milkaPompejin hukkuneen kaupungin tarina on ikonisimpia sivilisaation katoamisen tarinoita. Ensimmäisenä Pompejista tulee mieleen Susan Sontagin romaani Tulivuoren rakastaja, joka käsittelee […]
Ohuet hirviöt
toi.milkaLänsimaisessa kulttuurissa on totisesti materiaalia. Tätä huomaan ajattelevani lukiessani Rimma Erkon fantasiarunokirjaa Liminaalitilat. Nimitän tätä fantasiarunokirjaksi, koska kirjan runot todella […]
Kirjoitus rakkautena, rakkaus kirjoituksena
tuomasaitonurmiMonipuolinen kirjallisen kentän toimija Karri Kokko kirjoittaa uudessa runokokoelmassaan sanasta. Siis kirjoittamisesta – siltä se aluksi vaikuttaa. Teos alkaa puhuttelulla […]
Löytöretkellä sanan ja kuvan välissä
susinukkeSerendipisyys tarkoittaa odottamatonta löytöä tai sattuman kautta saatua oivallusta. Virpi Alasen Serendipii on sekä tällaisten löytöjen tulos että kutsu poeettiselle […]
Hauraankirjavasta elämästä kanallisesti ja lumoavasti
Reeta HolopainenTiina Poutasen kolmannen runoteoksen Kanakuoron omaleimaisen, kuulaan ja välillä nonsensisenkin kielen kyllästämät tekstit virittävät ajatuksia elämänmuotojen moneuteen ja haurauteen, jolle […]
Loppuun käsitelty ystävyys
Veera KiurujokiYstävyydestä kirjoitetaan aivan liian vähän. Lasten- ja nuortenkirjallisuudessa ystävyys on vielä yleinen teema, mutta aikuisille suunnatuissa teoksissa keskeisenä teemana harvinainen. […]
Sanat ja maisemat
Carlos.LFilosofian niin kutsutun ”kielellisen käänteen” suurimpiin keulahahmoihin lukeutuvan Ludwig Wittgensteinin mukaan kieli on julkinen kommunikaatioväline, jolla voi ilmaista vain jaettuja, […]
Lapsuuden ja nuoruuden valppaita ja valloittavia säkeitä
Reeta HolopainenHenri Hirvenojan kuudes runokokoelma Venus ja Jupiter. Lapsuuden ja nuoruuden runot 1975−1995 on sydämeen menevää luettavaa. Runoilija on koonnut teokseen […]
Mitä hyvä kuolema kertoo hyvästä elämästä
sofia.blancoAija Anderssonin toisen runokokoelmanpuhuja elää viimeistä vuottaan parantumattoman syövän kanssa. Vaikka Andersson sairastaa itse parantumatonta syöpää, ei Eutanasian puhujaa sinänsä […]
Muistiinpuut piirtää luontohädän kollektiivista surusanomaa
Helga WestTapasin hiljattain erään merkittävän suomalaisen poliitikon. Jostain syystä hänellä oli tarve tulla luokseni selittämään, kuinka oli iltalukemisenaan lukenut läpi koko […]
Kaoottista leijailua aivolohkojen kukinnoissa
JanneLJoskus ensivaikutelma pettää. Odotin Tulevaisuuden palkkatyöläiseltä vasemmistolaista runoutta työelämän kurjistumisesta. Odotuksiini vaikutti teoksen nimen lisäksi myös kustantaja sekä kirjan punainen […]
Uuden ajan planetaario
Carlos.LJos valikoiman Sydän jalkakäytävällä kääntäjää Mirva Hovilaa on uskominen, saattaa Aleksandrs Čaks (1901–1950) olla kotimaassaan Latviassa tunnetumpi ja rakastetumpi kuin […]
Södergranin voimallisia säkeitä uudessa toimivassa suomennoksessa
Reeta HolopainenSuomenruotsalaisen modernismin ydinnimiin kuuluvan Edith Södergranin (1892–1923) kolmannen runokokoelman Rosenaltaret (1919) uusi suomennos Ruusualttari virtaa luomisen, rakkauden, naiseuden ja Södergranille […]
Runoja kielestä ja sen keinoista
attekoskinenPitkän ja monimuotoisen kirjoittanuran tehneen (ja sitä yhä jatkavan) Kari Aronpuron runoista on koottu uusi valikoima, Tuomas Taskisen toimittama Rouheimmat. […]
Kummituseläin odottaa kapitalismin loppua
Veera KiurujokiPalkitun turkulaisen runoilijan Juha Kulmalan kuudes kokoelma RESET sisältää nykyhetken kommentaaria ja maailmanlopun tuntua, ja joskus niitä on vaikea erottaa […]
Suuri ark(aa)isuus
attekoskinen“On olemassa runouden laji, jota ei mielestäni ole koskaan tunnistettu olemassaolevaksi, koska se pakenee määrittelyn tavanomaisia kehyksiä. […] Se on […]
Pintaan uppoutuminen
Carlos.LMiira Luhtavaaran viimeisin runokokoelma Pinnallisuus käsittelee nimensä mukaisesti pintoja: koskettelemista, jännitteitä, lävistymistä, palautumista… Konkreettisemmin pinnallisuus liittyy muun muassa ulkonäöstä huolehtimiseen […]
Jumalattaren säkeitä
sofia.blancoIlona Heinosen Myöhäiskesän jumalatar on jaettu kahdeksaan osaan. Jokainen käsittelee hiukan eri aiheita ja teemoja: “2020” on kirjoitettu muistuttamaan päiväkirjamerkintöjä […]
Hetkelliset etäisyydet
attekoskinenKuinka lyhyt on lyhin mahdollinen etäisyys? Fysiikan vastaus olisi Planckin pituus – ja aikaa mitattaessa taas Planckin aika – mutta […]
Modernia kauhurunoutta etsimässä
JanneLTimo Hellmanin kokoelma Kuihtuneet kaupungit on takakannen mukaan kauhurunoutta. Kauhu on melko harvinainen runouden alalaji. Mieleen tulee lähinnä Edgar Allan […]
Menetetyiltä kunnailta kielen ja havaitsemisen ytimiin
Reeta HolopainenHelsingin Kalasatama, Sornäisten kaupunginosaan 2000-luvulla rakennettu ja edelleen osin rakenteilla oleva urbaaniuden tiivistymä, jakaa mielipiteitä tornitaloineen ja modernien asuinlaatikoiden tilkuttamine […]
Koti-ikävä metsään
JanneL”Miksei ihminen luontoon palata vois?” lauloi Pekka Streng aikoinaan levyllä Magneettimiehen kuolema (1970). Tämä kysymys sekä Strengille ominainen hauraus ja […]
Kansanperinnetietoista runoutta syrjäytetyn elämästä
tuomasaitonurmiHirviö yksinäisenä ja syrjään joutuneena hahmona on kulttuuriperinnössämme tuttu, kun mietitään vaikka MuumienMörköä. Elli Lepän teos pureutuu folklorea hyödyntävän runouden […]
Onnistunut muodonmuutos
Veera KiurujokiUnne Nirhamon Bebete saapuu vihdoin. Luen sitä sormenpäillä. Kannen a poetry collection 2021–2016 tarkentaa heti henkilökohtaiseen, eli Bebeten tapauksessa oman […]
Lyyristä pedagogiikkaa
Carlos.LAuringonpilkuttaja kuuluu erikoiseen runouden alalajiin, jossa akateemikko tai muu asiantuntija kirjoittaa tuntemastaan aihealueesta taiteen keinoja hyödyntäen. Muun muassa vaihtoehtoisiin pedagogiikkoihin […]
Lempeää sukunostalgiaa ja tunnistettavia hetkiä
tuomasaitonurmiRunous voi olla keino pysäyttää aika asetelmiksi. Mikko Andelinin kokoelmassa lapsuus, perhe ja ylisukupolvinen historia tiivistyvät kieleltään selkeiksi runoiksi. Teos […]
Tavallisin sanoin uhmalla ja ilolla
Reeta HolopainenKalle Tammisen seitsemäs runoteos Aallot lainehtivat ontuen kuvaa melankoliaa, lähiömaisemaa ja mielenrauhan saavuttamista tavallisuudesta ammentavin sanoin. Sivullisuuden kokemuksia poteva puhuja […]
Harmaata huumoria
Carlos.LIlkka Tahvanaisen toinen runoteos Tästedes pus on hitaasti avautuva episodien sarja, jossa lukija joutuu kasvotusten ihmisyytensä kanssa sen koko kummallisuudessa. […]
Muistamisen poetiikkaa
Reeta HolopainenLea Kaleniuksen toinen teos Tupakoin beigessä tuulessa sukeltaa hienovireisesti muistoihin ja muistamisen ytimiin ja kuljettaa mukanaan niin öisille pussiviineille kuin […]
Säkeitä äidin kuolinvuoteelta
sofia.blancoOlavi Höltän (s. 1952) Suljet vain silmäsi kuuluu Basam Booksin Puhuttava runo -teossarjaan. Teoksessa Hölttä kirjoittaa äitinsä kuolemasta. Runokokoelman ote […]
Ranskalaista elokuvaa islantilaisen kynästä
Carlos.LKustannusliike Parkon käännösrunouden sarja on jo usean vuoden ajan totuttanut lukijansa laajoihin esittelyihin ja kriittisiin apparaatteihin. Sigurður Pálsson -käännösantologia Runon […]
Hiottuja hankaumia
toi.milkaLaura Hervan esikoisteos pinnat. hankaumat on esimerkki kaleidoskooppimaisesta runoteoksesta, joka haastaa lukijansa miettimään lukiessa sotkeutumisen ja ryhmittymisen poetiikkoja. Se ottaa […]
Omalakisen maailman nyrjähtäneitä kohtauksia
tuomasaitonurmiMykistyneellä papukaijalla on tunnelukkoja. Heikki Jalavan teoksen ensimmäisessä runossa lukija astuu maailmaan, jonka tapahtumia ei ole helppo ennakoida. Todellisuus muistuttaa […]
Runo ei suostunut takakansitekstiksi
JanneLJyrki Pellisen uusimman runoteoksen takakannen mukaan runoilija ”palaa uudessa kokoelmassaan lapsuutensa Helsinkiin ja sen rannoille”. Ilman tätä kehystystä runojen konteksti […]
Mantroja muutoksesta
toi.milkaVilhelmiina Vilhusen Lähtölaulu on eloisa esikoisteos. Kirjalle leimallisinta ovat aforistiseltakin tuntuvat fragmentit, jotka jatkuvat sivulta toiselle ja törmäävät ajoittain pidempiin […]
Runoja täyttymättömästä kaipuusta
JanneLRachel Bluwsteinin (1890-1931) runot ovat näennäisen yksinkertaisia ja vaatimattomia, mutta niissä on monia kerroksia. Niitä voi lukea kuvauksina ulkopuolisuudesta, naiseuteen […]
Mieli on nopea kala
Veera KiurujokiHalusin tarttua Satu Mannisen teokseen Korva kaupungin yllä, koska sillä on konkreettinen aihe: Sigmund Freudin tunnettujen potilastapausten päähenkilöt saavat oman […]
Monisyistä hiirimäisyyttä
Reeta HolopainenPetri Merenlahden toinen runoteos Kolme sokeaa hiirtä pohtii ihmisenä olemisen kerroksia ja kuoppia klassikkoteosten hiirihahmojen avulla. Kirjan nimi viittaa Agatha […]
Universumia luotaavia runsaita runoja
sofia.blancoKasper Salosen Kiertoreittejä on runsaudensarvi, jossa konkreettiset havainnot kesäpäivistä ja mäntykankaista kilpailevat lukijan huomiosta henkisyyden, elämänjanon ja kosmisen värähtelyn kanssa. […]
Monimielisyyden puolesta
toi.milkaKaarinan kaupungilla on ollut vuosia jo varsin suosituksi tullut kirjoituskilpailu, joka keräsi vuonna 2021 peräti 179 käsikirjoitusta. On sykähdyttävää, että […]
Surun ja menetysten myllerryksissä
Reeta HolopainenKristiina Kärhän toinen teos Jonkun on tapahduttava ja pian on intensiivinen syväsukellus surun ja menetyksen poukkoilevaan maisemaan. Paikoin pateettiseksikin äityvää […]
Kuvitteellisten runo-olioiden kirja
JanneLTartuin tähän kirjaan, koska Ipakko on toisen kissani lempinimi. Kissa on oikealta nimeltään Inkivääri, mutta Lepakko-nimisen siskonsa takia sitä on […]
Pohdintaa auringonpaisteessa
Carlos.LJaan Kaplinskin runotuotanto on laaja ja monimuotoinen, mutta siinä on useita ajan ja muotoilun lävistäviä jatkuvuuksia. Erityisesti luonto ja filosofinen […]
Lempeää kiipeilyä metsässä, jota ei voi omistaa
tuomasaitonurmiJanette Hannukaisen runoissa ihminen vaikuttaa ympäristöönsä, mutta suhde on myös kahdensuuntainen. Puhuja määrittelee metsäsuhteensa tiiviisti ja kirkkaasti: ”Vaikka sanon metsäni […]
Suhteen kuoleman kuvasto ja irti päästämisen lohtu
tuomasaitonurmiEi enää toistensa varjossa on takakannen mukaan runoteos “erosta, seksuaalisista viettelyksistä ja irti päästämisestä”. Ajattelin olevani otollinen lukija kirjalle, sillä […]
Myrkyllistä kauneutta ja maailmanlopun romantiikkaa
Veera KiurujokiArtemis Kelosaaren runokokoelman nimessä Arsenikkivärejä yhdistyvät myrkky ja kauneus. Nimi sisältää varoittavan lukuohjeen: kauneus ei ole helppoa ja harmonista. Värit […]
Kanssapedon armahdus
Veera KiurujokiMillaista on olla toisenlajinen? Onko mahdollista tuntea ja tietää, mitä kissa tai sammakko tuntevat? Miten valaan luuranko on päätynyt keskelle […]
Kriitikot ohittavaa spekulatiivista runoutta
sofia.blancoRunoilija Tomi Sonsterin Voimia ammentaa scifistä, fantasiasta ja kauhusta. Sonsterin viides runoteos käsittelee paitsi sairautta ja kuolemaa, myös syrjäytymistä ja […]
Pieni zen-helmi
JanneLTämä ei ole runoteos aivan tavanomaisessa mielessä. Pumingin kymmenen häränpaimennuskuvaa koostuu kymmenen runon ja kuvan sarjasta, joka kuvastaa zenbuddhalaisen harjoituksen […]
Runoja puhumattomuuden perinteestä
tuomasaitonurmiNyt on vaikeaa tekstiä, ajattelen ensin kokoelman alkusivujen äärellä. Välillä tällaisissa tilanteissa iskee jopa pelko: pystynkö sanallistamaan tämän kokemuksen, olemaan […]
Henkeäsalpaavasti olemisen ytimissä
Reeta HolopainenTuula Hämäläisen kuudes runoteos Sateenkaarikäärme lumoaa henkeäsalpaavan kauniilla kielellään, mutta ei tunnu ollenkaan helpolta kiteyttää, mitä teos käsittelee. Runot risteilevät […]
Surrealismin mallioppilaan valitut artisokat
JanneLSurrealismi on 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia ja tutkituimpia taidesuuntauksia, jonka tekniikat ja estetiikka ovat kauan sitten valtavirtaistuneet (vaikkapa mainoskuvastoon). Tästä huolimatta liikkeen […]
Rosoisen herkkä maailma rikosotsikoiden takana
tuomasaitonurmiPitkäpartainen kommari, dokujengi, ennätyskirjan kovin jätkä hampaineen ja “naapurin nuori mies / verisenä ilman paitaa / pitkä veitsi kädessään.” Hahmoja, […]
Monipuolisuuden taitaja
sofia.blancoEniten Äimän käki keskittyy maaseudun, siellä elämisen ja siellä vanhenemisen kuvailuun. Runoilija Kaarina Valoaallon (1948-2021) postuumisti julkaistu runokokoelma muistaa paikat […]
Kuvia nuoruudesta ja juhlista, jotka päättyivät
Veera KiurujokiVatsahuuhtelun jälkeen olen puhdas on Sara Valliojan debyyttikokoelma, jonka aiheena on sellainen kaupunkilaiselämä, josta vanhat suomalaiset elokuvat varoittavat. Se on […]
Lapsuudenmaiseman vyöryä yli
Maiju-SofiaLeena Kellosalon kolmas teos Tulikärpäsiä Tammelan yllä riuhtaisee syvälle Tampereeseen heti ensimmäisestä runostaan. Tammela maalautuu kouriintuntuvana ja henkilökohtaisena eteen, suosien […]
Suomalais-virolainen rakkauskirje Tartolle
JanneLSuomalaiset tuntevat Viroa ja sen kulttuuria keskimäärin hävettävän huonosti. Itsekin kuulun tähän joukkoon. Lyhyistä välimatkoista huolimatta en ole koskaan tullut […]
Kylmettyneen sydämen loputon odotus
tuomasaitonurmiKirjan ensimmäinen runo “Bagdadin muurit” piirtää näkyville hyväksikäytön ääriviivat. Puhuja on salakuljettajan armoilla, ja kun hänet heitetään tienposkeen, hän on […]
Pariisin kevään alla kohisevat mustat öljyvirrat
johannaosvathKihisevä, sihisevä, kumeasti kikattava, ärsyttävän anglisminnälkäinen ääni työntyy teoksesta ulos. Pelle Romantiquen Konerunoja on tarkoituksenmukaisen anakronistinen matka 1900-luvun alusta tähän […]
Runoteos, joka on olemassa
johannaosvathRunous saattaa hyvinkin olla paras tapa käsitellä ontologian ja epistemologian peruskysymyksiä. Kysymyksiä olevaisuudesta, olemisesta, olemassaolosta. Tiloista, objekteista, subjekteista ja niiden […]
Kaunis teos ihmisestä, sukupuolesta ja eläimyydestä
sofia.blancoSusi Nousiaisen Muovikauris on runokirja sukupuolesta, minuudesta ja siitä, miten ihminen kummankin kokee. Teoksen keskeinen aihe on (trans)maskuliinisuus eli se, […]
Mitätön kohina saa kielen muodon
Helga WestEnsinnäkin: Olli-Pekka Tennilän neljäs runoteos Lemmonommel on kaunis kirja. Tällä tarkoitan sen fyysisiä ominaisuuksia, joihin aivan liian harvoin kirja-arvioissa kiinnitetään […]
Alkulähteillä
Veera KiurujokiIiro Laukolan Jäänteet ohjaa lukijan arvoituksellisten kuvien äärelle. Ajattelin ensin olevani jonkinlaisten jäljelle jääneiden kirjoitusten parissa, mutta nämä ovat ennemminkin […]
Outoa, häiritsevää ja taitavaa sanailua
Reeta HolopainenJos Sami Liuhdon Tyhjiö-teossarjan kahdeksannen osan Iskut iso kello kuiski haluaa kiteyttää muutamaan adjektiiviin, olisivat ne varmaankin outo ja häiritsevä. […]
Surusta suorasukaisesti ja kouraisevasti
Reeta HolopainenRunoilijana ja japanilaisen kirjallisuuden suomentajana ansioituneen Kai Niemisen tuorein teos Heräsin taas unesta kielentää ikävää konstailemattomilla ja koskettavilla teksteillään, joiden […]
Väkevästi ja koskettavasti suhteista ja sukupuolirooleista
Reeta HolopainenKati Neuvosen neljäs runokokoelma Annan turkkini kasvaa kyseenalaistaa verevästi ja ilakoivaakin uhmaa huokuen sukupuolirooleihin kytkeytyviä ehtoja ja rajoja. Sekä proosa- […]
Suuri pyhä koko komeudessaan
sofia.blancoRunoilija Pirjo Kotamäen kuudes teos Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan. Runoja Pyhästä Birgitasta kertoo Pyhän Birgitan (1303-1373) elämästä. Osa runoista […]
Niin metsä katsoo kuin sitä katsotaan
JanneLOlli Sinivaaran uusimmassa teoksessa katsotaan puita pitkään ja hartaasti, ja puut katsovat takaisin. Lähimetsän puut paljastavat ihmeellisyytensä, kun ihminen malttaa […]
Eroottisia villisaniaisia ja puhuvia pilviä
johannaosvathAbsurdi taide on ihanaa. Se lupaa: kaikki on mahdollista. Todellisuuksia on lukemattomia, ja niissä kaikissa tapahtuu koko ajan kaikki mahdollinen […]
Hyvän tarinan raunioilla
Maiju-SofiaVastaanotto on antanut ymmärtää, että Anne Carsonin uusi suomennettu teos Lyhyet luennot on jotain, mikä kannattaa hankkia käsiinsä sen enempää […]
Täsmällistä luonnostelua
JanneLKun esikoisrunoilija julkaisee 250-sivuisen kirjan otsikolla Kootut runot, vaikutelma on mahtipontinen, jopa hiukan arrogantti. Vähän niin kuin saisi luettavakseen 30-vuotiaan […]
Rakastetun Mannerin kirkkaita ja hämäriä säkeitä
Reeta HolopainenSotienjälkeisen modernismin keskeisnimiin kuuluvan Eeva-Liisa Mannerin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, minkä kunniaksi Tammi on julkaissut tarkistetun juhlalaitoksen […]
Sotalapsen elämä hylkynä
tuomasaitonurmiSotalapsuus aiheena runokokoelmassa, eikä paksussa historiallisessa romaanissa – lähtökohta tuntuu uudenlaiselta. Kauan sitten hukkuneen johdantoteksti kertoo, että taustalla on Tanskaan […]
Kulkureittejä katastrofin ja toivon välimaastoissa
tuomasaitonurmiMillaisia asioita kohtaa, kun ei liiku autolla, vaan kävellen, pyöräillen tai vaikkapa potkukelkkaillen? Ryöppyävää räntää, taateleitten värisen suon, vadelmaa kasvavan […]
Ilon lävitse käy viima
sofia.blancoHannu Kankaanpään Aika kylmää on lyhyt mutta sitäkin moninaisempi runokokoelma. Jo kannen kuva paljastaa teoksen nimen kaksoismerkityksen: siinä ollaan sinertävän […]
Ilmajuuria ympäri maailmaa
Maiju-SofiaSielun kestää kauan palata kotimaahansa on käännösteos, jolla on yhteisölliset juuret. Valikoima on syntynyt ja ottanut muotonsa käännöstyöpajan kautta. San […]
Fiktiot, joita elämme todeksi
JanneLIhmiskunta sahaa omaa oksaansa. Tämä on tiedetty jo useita vuosikymmeniä. Miksi silti jatkamme tuhon tiellä? Yksi – joskaan ei ainoa […]
Rappioromantiikan kääntöpuolelta löytyy traumoja
JanneLEi voi mitään: heti teoksen avatessani päässäni alkaa soida The Champsin korvamato ”Tequila”. Samanaikaisesti lukukokemustani värittävät #punkstoo ja muut viime […]
Keväänkirkas esikoisteos
Reeta HolopainenJarno Pelonrannan esikoisteosta Olivia Keltaista tuntuu sopivalta kutsua hyvän mielen runokirjaksi. Sen sanat soljuvat keväänkirkkaina ja jättävät lukijalle vähän samankaltaisen […]
Meri, joka katsoo meitä
auranurmiTuula Hämäläisen viides runokokoelma alkaa kivikkoiselta muinaisrannalta, pirunpellolta, jonne nimettömäksi jäävän puhujan laiva ajautuu. Aloitus kertoo teoksen luonteesta paljon: vaikka […]
Mestarillisen ja haastavan Celanin erinomainen uusi suomennos
Reeta HolopainenKäännösrunouden asemaa Suomessa ansiokkaasti edistävä Kustannusliike Parkko on tehnyt sivistykselle suuren palveluksen luotsatessaan romanialaislähtöisen runoilijan ja kääntäjän Paul Celanin (1920−1970) […]
Sinne ja takaisin
auranurmiEnnustan: tässä voisi olla vuoden 2021 Helsingin esikoiskirjakilpailun voittaja. Ja heti tämän kirjoittaessa minua hävettää. Miksi asetan runouden näin keinotekoiselle […]
Valikoima walesilaisrunoilijan parhaita
sofia.blancoDylan Thomasin Balladi pitkäsäärisestä syötistä on valikoima walesilaiskirjailijan runoja. Marja-Leena Mikkolan suomentama kokoelma on vuonna 1990 julkaistun, Rakkaus on viimeinen […]
Virtaava arki, murtumien uhka ja kiuru talossa
tuomasaitonurmiAlussa on marraskuun aamu, sekä äidin elämässä vuonna 1939 että puhujan elämässä nyt. Vuosikymmenet kuluvat, mutta on pysyvääkin: “Ihminen on […]
Tarkkanäköistä vyörytystä levottomasta ajastamme
Reeta HolopainenAleksi Wileniuksen Z on vuonna 2000 syntyneen runoilijan toinen teos, jonka pirstaleiset havainnot ja levoton syke kiteyttävät taitavasti sosiaalisen median […]
Ainutkertaisuuden puolustus
JanneLKielten oppiminen on mahtavaa. Koen syvää iloa aina, kun pystyn vitsailemaan, keksimään sanaleikkejä tai muodostamaan yhteyden toiseen ihmiseen kielellä, joka […]
Puhetta pilvistä
Maiju-SofiaTuula Sipilän toinen runoteos Vakuumi pureutuu lapsi-vanhempi-kokemuksiin ilmatieteellisin termein. Tuttu termistö monitahoiseen ja rakkaudelliseen aiheeseen liitettynä kommentoi itse itseään: kun […]
Runous voi antaa kielen marginalisoiduille
sofia.blancoSusinukke Kosolan (Daniil Kozlov, s. 1991) neljäs runoteos on kirjoitettu dialogimuotoon. Turkoosin vyöhykkeen ”minän” puhe on painettu mustalla ja ”sinän” […]
Joutomaan valloittamista
Maiju-SofiaJukka Koskelaisen Talvimatka Jenaan on tutkielma kirjoittamisesta ja ajattelusta, sekä paikkojen ja aikojen hajanaisuudesta. Runojen minä on matkallaan ilman päämäärää. […]
Katseessa ja tilassa väreilevä hurmio
tuomasaitonurmiKahden olennon välillä on raja, mutta kun se hämärtyy, voidaan puhua läheisyydestä. Tähän hetkeen Kaija Rantakarin runot pysäyttävät pakahduttavalla tavalla. […]
Runollisia, runnovia maailmoja
Maiju-SofiaAnni Sumarin uusi runoteos paahtaa kuumeisena eikä taivu pieneen pakettiin tai kesyyn muotoon. Sen takakannessa sanotaankin: ”pikemminkin maailmoja kuin runoja”. […]
Neljäs luku
sofia.blancoTuukka Pietarisen toinen runokokoelma on uskaliaasti nimetty. Lukematon (WSOY 2021) jatkaa Pietarisen esikoisesta (Yksin ja toisin, WSOY 2018) tuttua sanojen, […]
Lasinkirkkaasti surusta
Veera KiurujokiRauha Kejosen kokoelma Kukaan ei ole poissa kertoo surusta, menetyksestä ja eletystä elämästä. Runon minä elää keskellä iätöntä ja ajatonta […]
Syvä kumarrus kohti metsää
johannaosvath”Tuletko, kosketko, jäätkö / ei ole varmaa. / Niin kuin eivät lankea / enää luonnostaan / edes tulet, kosket tai […]
Minuuden epävarmuus, puiden varmuus
Veera KiurujokiHetkenä minä on Satu Erran esikoisrunokokoelma, jossa eräs minä kasvaa ja etsii paikkaansa kodista, kaupungista ja puiden keskeltä. Runojen minä […]
Vyöryvien tunteiden runsaat säkeet
tuomasaitonurmiSanttu Cederströmin Hanto-kokoelmassa rakkaus ja sen menetys herättävät puhujan ajattelemaan itsensä uudelleen. Teemoina välittyvät myös aikuistuminen, yhteiskunnan arvostukset ja ympäristössä […]
Runoilija etsii totuutta historian virrasta
johannaosvathGrammatan keskiössä on sen kirjainta tarkoittavasta nimestä lähtien sana. Sana on sama joka ”alussa oli”, ja joka edelleen pakenee huuliltamme. […]
Elämän käännekohtien niukka poetiikka
tuomasaitonurmiRunous astuu elämään usein silloin, kun etsitään tekstejä onnitteluja, puheita ja muistamisia varten. Häät, valmistumiset, hautajaiset, sairastumiset, syntymät; siirtymäriitit vaiheesta […]
Tilastollisesti syntyneitä sykähdyttäviä säkeitä
Reeta HolopainenGPT-3 on teknologisen kehityksen aallonharjalla keikkuva taidonnäyte, joka pystyy tilastollisen oppimisen avulla tuottamaan uskottavaa luonnollista kieltä erilaisissa tekstilajeissa ja taipuu […]
Käännösklassikko maailmanlopusta
JanneL”Joka aamu, kun herään, minussa taistelevat halu pelastaa maailma [save the world] ja halu nauttia siitä [savor the world].” Tämä […]
helmi?Helmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarvi?Runsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliitti?Monoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppi?Kaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimija?Toimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertoja?Kertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsä?Ikimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatu?Kävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!?HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...?HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.