Vierailijakritiikit

Suuri pyhä koko komeudessaan

sofia.blanco
Runoilija Pirjo Kotamäen kuudes teos Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan. Runoja Pyhästä Birgitasta kertoo Pyhän Birgitan (1303-1373) elämästä. Osa runoista […]

Niin metsä katsoo kuin sitä katsotaan

JanneL
Olli Sinivaaran uusimmassa teoksessa katsotaan puita pitkään ja hartaasti, ja puut katsovat takaisin. Lähimetsän puut paljastavat ihmeellisyytensä, kun ihminen malttaa […]

Eroottisia villisaniaisia ja puhuvia pilviä

johannaosvath
Absurdi taide on ihanaa. Se lupaa: kaikki on mahdollista. Todellisuuksia on lukemattomia, ja niissä kaikissa tapahtuu koko ajan kaikki mahdollinen […]

Hyvän tarinan raunioilla

Maiju-Sofia
Vastaanotto on antanut ymmärtää, että Anne Carsonin uusi suomennettu teos Lyhyet luennot on jotain, mikä kannattaa hankkia käsiinsä sen enempää […]

Täsmällistä luonnostelua

JanneL
Kun esikoisrunoilija julkaisee 250-sivuisen kirjan otsikolla Kootut runot, vaikutelma on mahtipontinen, jopa hiukan arrogantti. Vähän niin kuin saisi luettavakseen 30-vuotiaan […]

Rakastetun Mannerin kirkkaita ja hämäriä säkeitä

Reeta Holopainen
Sotienjälkeisen modernismin keskeisnimiin kuuluvan Eeva-Liisa Mannerin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, minkä kunniaksi Tammi on julkaissut tarkistetun juhlalaitoksen […]

Sotalapsen elämä hylkynä

tuomasaitonurmi
Sotalapsuus aiheena runokokoelmassa, eikä paksussa historiallisessa romaanissa – lähtökohta tuntuu uudenlaiselta. Kauan sitten hukkuneen johdantoteksti kertoo, että taustalla on Tanskaan […]

Kulkureittejä katastrofin ja toivon välimaastoissa

tuomasaitonurmi
Millaisia asioita kohtaa, kun ei liiku autolla, vaan kävellen, pyöräillen tai vaikkapa potkukelkkaillen? Ryöppyävää räntää, taateleitten värisen suon, vadelmaa kasvavan […]

Ilon lävitse käy viima

sofia.blanco
Hannu Kankaanpään Aika kylmää on lyhyt mutta sitäkin moninaisempi runokokoelma. Jo kannen kuva paljastaa teoksen nimen kaksoismerkityksen: siinä ollaan sinertävän […]

Ilmajuuria ympäri maailmaa

Maiju-Sofia
Sielun kestää kauan palata kotimaahansa on käännösteos, jolla on yhteisölliset juuret. Valikoima on syntynyt ja ottanut muotonsa käännöstyöpajan kautta. San […]

Fiktiot, joita elämme todeksi

JanneL
Ihmiskunta sahaa omaa oksaansa. Tämä on tiedetty jo useita vuosikymmeniä. Miksi silti jatkamme tuhon tiellä? Yksi – joskaan ei ainoa […]

Rappioromantiikan kääntöpuolelta löytyy traumoja

JanneL
Ei voi mitään: heti teoksen avatessani päässäni alkaa soida The Champsin korvamato ”Tequila”. Samanaikaisesti lukukokemustani värittävät #punkstoo ja muut viime […]

Keväänkirkas esikoisteos

Reeta Holopainen
Jarno Pelonrannan esikoisteosta Olivia Keltaista tuntuu sopivalta kutsua hyvän mielen runokirjaksi. Sen sanat soljuvat keväänkirkkaina ja jättävät lukijalle vähän samankaltaisen […]

Meri, joka katsoo meitä

auranurmi
Tuula Hämäläisen viides runokokoelma alkaa kivikkoiselta muinaisrannalta, pirunpellolta, jonne nimettömäksi jäävän puhujan laiva ajautuu. Aloitus kertoo teoksen luonteesta paljon: vaikka […]

Mestarillisen ja haastavan Celanin erinomainen uusi suomennos

Reeta Holopainen
Käännösrunouden asemaa Suomessa ansiokkaasti edistävä Kustannusliike Parkko on tehnyt sivistykselle suuren palveluksen luotsatessaan romanialaislähtöisen runoilijan ja kääntäjän Paul Celanin (1920−1970) […]

Sinne ja takaisin

auranurmi
Ennustan: tässä voisi olla vuoden 2021 Helsingin esikoiskirjakilpailun voittaja. Ja heti tämän kirjoittaessa minua hävettää. Miksi asetan runouden näin keinotekoiselle […]

Valikoima walesilaisrunoilijan parhaita

sofia.blanco
Dylan Thomasin Balladi pitkäsäärisestä syötistä on valikoima walesilaiskirjailijan runoja. Marja-Leena Mikkolan suomentama kokoelma on vuonna 1990 julkaistun, Rakkaus on viimeinen […]

Virtaava arki, murtumien uhka ja kiuru talossa

tuomasaitonurmi
Alussa on marraskuun aamu, sekä äidin elämässä vuonna 1939 että puhujan elämässä nyt. Vuosikymmenet kuluvat, mutta on pysyvääkin: “Ihminen on […]

Tarkkanäköistä vyörytystä levottomasta ajastamme

Reeta Holopainen
Aleksi Wileniuksen Z on vuonna 2000 syntyneen runoilijan toinen teos, jonka pirstaleiset havainnot ja levoton syke kiteyttävät taitavasti sosiaalisen median […]

Ainutkertaisuuden puolustus

JanneL
Kielten oppiminen on mahtavaa. Koen syvää iloa aina, kun pystyn vitsailemaan, keksimään sanaleikkejä tai muodostamaan yhteyden toiseen ihmiseen kielellä, joka […]

Puhetta pilvistä

Maiju-Sofia
Tuula Sipilän toinen runoteos Vakuumi pureutuu lapsi-vanhempi-kokemuksiin ilmatieteellisin termein. Tuttu termistö monitahoiseen ja rakkaudelliseen aiheeseen liitettynä kommentoi itse itseään: kun […]

Runous voi antaa kielen marginalisoiduille

sofia.blanco
Susinukke Kosolan (Daniil Kozlov, s. 1991) neljäs runoteos on kirjoitettu dialogimuotoon. Turkoosin vyöhykkeen ”minän” puhe on painettu mustalla ja ”sinän” […]

Joutomaan valloittamista

Maiju-Sofia
Jukka Koskelaisen Talvimatka Jenaan on tutkielma kirjoittamisesta ja ajattelusta, sekä paikkojen ja aikojen hajanaisuudesta. Runojen minä on matkallaan ilman päämäärää. […]

Katseessa ja tilassa väreilevä hurmio

tuomasaitonurmi
Kahden olennon välillä on raja, mutta kun se hämärtyy, voidaan puhua läheisyydestä. Tähän hetkeen Kaija Rantakarin runot pysäyttävät pakahduttavalla tavalla. […]

Runollisia, runnovia maailmoja

Maiju-Sofia
Anni Sumarin uusi runoteos paahtaa kuumeisena eikä taivu pieneen pakettiin tai kesyyn muotoon. Sen takakannessa sanotaankin: ”pikemminkin maailmoja kuin runoja”. […]

Neljäs luku

sofia.blanco
Tuukka Pietarisen toinen runokokoelma on uskaliaasti nimetty. Lukematon (WSOY 2021) jatkaa Pietarisen esikoisesta (Yksin ja toisin, WSOY 2018) tuttua sanojen, […]

Lasinkirkkaasti surusta

Veera Kiurujoki
Rauha Kejosen kokoelma Kukaan ei ole poissa kertoo surusta, menetyksestä ja eletystä elämästä. Runon minä elää keskellä iätöntä ja ajatonta […]

Syvä kumarrus kohti metsää

johannaosvath
”Tuletko, kosketko, jäätkö / ei ole varmaa. / Niin kuin eivät lankea / enää luonnostaan / edes tulet, kosket tai […]

Minuuden epävarmuus, puiden varmuus

Veera Kiurujoki
Hetkenä minä on Satu Erran esikoisrunokokoelma, jossa eräs minä kasvaa ja etsii paikkaansa kodista, kaupungista ja puiden keskeltä. Runojen minä […]

Vyöryvien tunteiden runsaat säkeet

tuomasaitonurmi
Santtu Cederströmin Hanto-kokoelmassa rakkaus ja sen menetys herättävät puhujan ajattelemaan itsensä uudelleen. Teemoina välittyvät myös aikuistuminen, yhteiskunnan arvostukset ja ympäristössä […]

Runoilija etsii totuutta historian virrasta

johannaosvath
Grammatan keskiössä on sen kirjainta tarkoittavasta nimestä lähtien sana. Sana on sama joka ”alussa oli”, ja joka edelleen pakenee huuliltamme. […]

Elämän käännekohtien niukka poetiikka

tuomasaitonurmi
Runous astuu elämään usein silloin, kun etsitään tekstejä onnitteluja, puheita ja muistamisia varten. Häät, valmistumiset, hautajaiset, sairastumiset, syntymät; siirtymäriitit vaiheesta […]

Tilastollisesti syntyneitä sykähdyttäviä säkeitä

Reeta Holopainen
GPT-3 on teknologisen kehityksen aallonharjalla keikkuva taidonnäyte, joka pystyy tilastollisen oppimisen avulla tuottamaan uskottavaa luonnollista kieltä erilaisissa tekstilajeissa ja taipuu […]

Käännösklassikko maailmanlopusta

JanneL
”Joka aamu, kun herään, minussa taistelevat halu pelastaa maailma [save the world] ja halu nauttia siitä [savor the world].” Tämä […]

helmi?Helmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarvi?Runsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliitti?Monoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppi?Kaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimija?Toimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertoja?Kertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsä?Ikimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatu?Kävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!?HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...?HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.