Pääkirjoitukset

Pimeyttä, valoa

Runografissa julkaistiin vuoden 2024 aikana 88 kritiikkiä tämän vuoden ja vähän viime vuosienkin teoksista. Vaikka tavoitteemme kriitikoida jokainen vuoden aikana […]

Taidetta, kritiikkiä, taidekritiikkiä

Runografin ja Tuli & Savun Kokeile kriitikkona! -kilpailu on auki vielä lokakuun ajan. Inspiraatio kilpailun järjestämiselle syntyi halusta luoda alusta, […]

Runosta allikkoon

Kesällä tekstit ulkoilevat mielellään. Kirjailijat vetäytyvät maalle, lukijat riippumattoon. Äkkiä näyttää siltä, että maamme jokaisesta kunnasta löytyy kirjailijaresidenssi tai runofestivaali. […]

On kevätsiivouksen aika

Toisen roska on toisen runo, sen tietää jokainen runoonsa maasta tai keskustelupalstoilta materiaalia poiminut lyyrikko, joka osaa hyödyntää runouden supervoimaa, […]

Runous kirjoittaa kohti ruumista

[harjoitellaanhengitys kulkee kaksi suuntaa: työnnät pintaa allasi, se työntää takaisin] Kun kirjoitan, haluaisin luopua ruumiista – ja niin parhaani mukaan […]

Keräile! Heittäydy kritiikin rihmastoon!

Tänä syksynä olen keräillyt, kuivannut ja säilönyt, puhdistanut, matkustanut mökille neljän sienikuivurin kanssa ja nukkunut niiden hurinassa. Siinä sivussa, kun […]

ALKU EI LOPU

Runous on kirjainten kasvihuone. Tai jotain. Outoa kyllä, rakkauteni runouteen tiivistyy ennemmin sen ”tai jotain” -osuuteen kuin yhteenkään metaforaan. Rakastan […]

PAHOINVOINTI🤢

On kevät. Sen kauan odotettu valo on valloillaan kuin irti päästetty bulldogi, ja se iskee terävät säteensä väsyneiden suomalaisten verkkokalvoihin […]

Yhteisöllistä runoutta

Olen varma, että jos jotakuta pyydetään kuvittelemaan runoilija, hänen aivonsa karrikoivat esiin kiharapäisen pojan sulkakynän kanssa valkoisessa kauluspaidassa. Hän on […]

HI-DAS-TA LU-KU-A

Runous on eräänlainen antiteesi monille maailmamme ilmiöille ja virtauksille. Se on taloudellisesti tehotonta ja vaikeasti kaupallistettavaa. Runouden hyödyt ovat hankalasti […]

runografi@runografi.fi

Runografissa julkaistiin vuoden 2024 aikana 88 kritiikkiä tämän vuoden ja vähän viime vuosienkin teoksista. Vaikka tavoitteemme kriitikoida jokainen vuoden aikana julkaistu teos on kenties tuomittu epäonnistumaan, tai vähintään siunattu onnistumaan viiveellä – moni 2024 päivänvalon nähnyt runokirja saa kritiikkinsä vasta ensi vuonna. Kirjakatalogi kritiikkeineen täydentyy vääjäämättä alustan viidentoista kriitikon voimin. 

Noin vuoden runoteoksissa teoskokonaisuudella on edelleen painava jalansija. Kokonaisuus ei kuitenkaan merkitse ykseyttä. Samaan aikaan yhä useampi kirja kurottaa tekstin yli: taiteidenvälisyys nousi uudeksi avainsanaksi alustalle, ja myös kriitikot ehdottivat sitä herkemmin kuin ennen. Kirjan materiaalisuus myös muistuttaa itsestään, Tuija Välipakan uutuuden avaava kohtaa ensitöikseen havunneulasen, P. Puntarpään kirja puolestaan on askarreltava itse auki. Kun yhteiskunta pimenee, ja välillä tuntuu, että taidetta hädin tuskin näkee tehdä, saan voimaa näistä runouden materiaalisuutta syleilevistä teoista. 

Kurotus kohti muita taiteita ja niiden yli kertoo toki jotain teoksista ja tekijöiden intentioista mutta myös uusille taajuuksille virittyneistä lukutavoista: runotekstiä kuunnellaan ja katsotaan kuvana, tunnustellaan sen värinää kehossa, suhdetta ruumiillisiin prosesseihin. Lukutapojen kirjoa on Runografissa rikastettu tämän vuoden aikana myös dialogikritiikeillä, jolla myös vuosi 2025 on alkava. Pysykää taajuuksilla. 

Kokeile kriitikkona! -kilpailun ensimmäinen vaihe saatiin viimein päätökseen. Kilpa, tai kutsu, joksi sitä itse mieluiten nimitän, innosti 29 tekijää tarttumaan toimeen kokeilemaan mitä erilaisimpia menetelmiä, kokeita ja tekniikoita, järjestelemään kritiikin ja taideteoksen suhteita uudelleen. Kaikki työt nähdään näyttelyssä vuoden 2025 alussa. Raati valitsi anonyymin valintaprosessin tuloksena kolme työtä, jotka saavat kunniamaininnan kilvasta. Onnea Veera Kiurujoelle, Carlos Lievoselle ja Salla Talvikki Niemiselle! Kiitos kekseliäästä, yllättävästä ja toimivasta kritiikin uudelleenajattelusta! Raadin kirjeeseen palkintoperusteineen voi tutustua täältä.

Toimitus kokosi suositukset vuoden pisimmän yön edellä teemalla pimeys ja valo: Ekokriisin keskellä zen valaisee Siriuksen varjon. Aurinkoa kohti lentäminen koituu Ikarokselle kohtaloksi, vuodenkierron rajaseuduilla äärimmäinen helle kohtaa vuosia jatkuvan lumisateen, ja fragmentti hiiviskelee genrerajan yli. Ruudun loiste sammuttaa tiedonjanon, mutta näytön kirkkaus kalpenee kirjan kannen hohteessa. 

Anna runon valaista yö!

Laura 

Toimituksen suositukset

Miika Osamitsu
Väkivalo

W. S. Merwin
Siriuksen varjo ja muita runoja

Pontus Purokuru
Haavamaa

Pirjo Kotamäki
Mammutti ja Ikaros

Sini Silveri
Haisee kaikkia tuoksuja

Sirpa Kyyrönen
Talviunia