W. S. Merwin

Kimmo Räntilä (kääntäjä)
Siriuksen varjo ja muita runoja
191 sivua
Kustannusliike Parkko 2023
ISBN 9789527302118
helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.
Vierailijakritiikit
Reeta Holopainen
Olen runoudentutkimukseen ja ekokritiikkiin erikoistunut filosofian tohtori ja kirjallisuudentutkija Helsingin yliopistosta. Kriitikkona olen kiinnostunut erityisesti ihmisen luontosuhdetta, ympäristö- ja eläinaiheita käsittelevästä runoudesta sekä yhteiskunnallisiin teemoihin nivoutuvasta lyriikasta. Suhtaudun kuitenkin innolla runouden lajiin ylipäätään ja syvennyn uteliaisuudella kaikenlaisiin runoteoksiin.

Väkevää käännösrunoutta rauhan ja elonkirjon puolesta

Reeta Holopainen

Kustannusliike Parkon julkaisema Siriuksen varjo ja muita runoja kokoaa yksien kansien väliin kattavan otoksen yhdysvaltalaisen ekorunoilijan William Stanley Merwinin (1927–2019) tuotantoa 1950-luvulta 2010-luvulle asti. Runojen valikoinnista ja taidokkaista suomennoksista vastaa runoilija ja kääntäjä Kimmo Räntilä. Kahdella Pulitzer-palkinnolla tunnustusta saaneen Meriwinin runoutta ei ole aiemmin suomennettu, joten Siriuksen varjo ja muita runoja on Kustannusliike Parkon julkaisuille ominaiseen tapaan arvostettava kulttuuriteko, joka tarjoaa suomenkieliselle yleisölle monipuolisen näköalan merkittävään amerikkalaisrunoilijaan. Kirjallisuudentutkija Anna Helteen valaiseva esipuhe, Kimmo Räntilän kontekstualisoivat jälkisanat sekä runoissa esiintyviä nimiä ja viittauksia selittävät kommentaarit takaavat, että kokoelma avautuu kaikenlaisille lukijoille.

Luonnon puolustajana ja syväekologisena ajattelijana tunnetun W. S. Merwinin säkeissä ihmiskeskeisyyden kritiikki nivoutuu sodanvastaiseen eetokseen. Pasifististiksi nuorena ryhtynyt runoilija kritisoi kärkevästi esimerkiksi Vietnamin sotaa. Merwinin runoudessa poliittisuus ei tarkoita taiteellisesti yksinkertaistettua julistusta, vaan elämän puolustus rakentuu hienovireisesti ryöppyävistä säkeistä, jotka jäävät kaikumaan lukijan mieleen: ”kun onton raudan äänet rynnäköivät / helähtävät valtamerten läpi ja kun mikropiirit / ja ihmisten harppuunat / valas ei voi kuulla tätä hetkeä sen pidemmälle / miten suihkukone voi lentää muutamassa minuutissa”. 

Zen-buddhalaisuuteen perehtyneen runoilijan tuotannossa tematisoituvat kiinnostavasti myös hiljaisuus ja metalyyrinen kielen problematiikka. Erityisen puhuttelevasti Merwin käsittelee muistamista, joka näyttäytyy merkitysten rakentamisena todellisuudelle herkistyneen ja hiljentyneen kuuntelun avulla: ”Se, mitä muistat, pelastaa sinut. Muistaminen / ei ole toistamista, vaan sen kuulemista, mikä ei koskaan / ole vaiennut. (- -)”.

Merwinin runot eivät ole menettäneet ajankohtaisuuttaan sotien ja ympäristökriisin koettelemalla 2020-luvulla, mikä tekee Siriuksen varjo ja muita runoja -teoksesta käännöstyönä entistä tärkeämmän. Monisyisten runojen sanoma on painavaa mutta jättää tilaa myös sanoista riisutulle ihmetykselle, jota vain taitavasti tehty taide kirvoittaa.

Reeta Holopainen
Olen runoudentutkimukseen ja ekokritiikkiin erikoistunut filosofian tohtori ja kirjallisuudentutkija Helsingin yliopistosta. Kriitikkona olen kiinnostunut erityisesti ihmisen luontosuhdetta, ympäristö- ja eläinaiheita käsittelevästä runoudesta sekä yhteiskunnallisiin teemoihin nivoutuvasta lyriikasta. Suhtaudun kuitenkin innolla runouden lajiin ylipäätään ja syvennyn uteliaisuudella kaikenlaisiin runoteoksiin.

Kommentit kritiikkiin

Vastaa


helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.
Avainsanat