Larissa Joonas

Jukka Mallinen (kääntäjä)
Inhimillinen kino
40 sivua
ntamo 2022
ISBN 978-951-215-880-2
helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.
Vierailijakritiikit
JanneL
Olen helsinkiläinen kriitikko ja suomentaja. Erikoisalaani ovat runous ja romaanisen kielialueen kirjallisuus. Runoudessa nautin siitä, että jokin voi mennä yli hilseen ja silti tuntua valtavan merkitykselliseltä.

Raskaan ihmiselon keskellä tassuttelee kissa

JanneL

Larissa Joonaksen Inhimillinen kino suree ihmisen osaa ja kurottaa ihmisyyden tuolle puolen. Sivumäärältään suppea teos on sisällöltään kaikkea muuta kuin kevyt.

Neuvosto-Tatarstanissa vuonna 1960 syntynyt Joonas on asunut Virossa vuodesta 1983 lähtien. Hän julkaisi esikoisteoksensa vuonna 2006 ja on sittemmin noussut uudessa kotimaassaan arvostetuksi venäjänkieliseksi runoilijaksi. Alunperin vuonna 2020 ilmestynyt Inhimillinen kino on ensimmäinen häneltä suomennettu teos.

Joonaksen runot sijoittuvat usein kotiin ja pihapiiriin, mutta taustalla voi aavistaa niin 1900-luvun tragediat kuin 2000-luvun uhkakuvat, joiden pihtiotteessa ihmisen osa ei vaikuta hääppöiseltä. Nuoruuden tehtaat ja rautatiet on purettu aikaa sitten, ja niiden tilalle levittäytyy pelkkä jälkiteollinen erämaa, jossa ”mikään ei orasta ei kasva”. Runoja hallitsevat voimakas yksinäisyys, suru, voimattomuus ja poissaolon tuntu. ”[Runoni] näkee vain poissaoloa / vertauskuvittavan taivaanrannan / optisen illuusion rajat merkitsevän / harmaa palaneessa harmaassa / moninkertaisesti harmaisiin silmiin hävinnyt”.

Raskas ihmiselo kuitenkin kevenee ei-inhimillisen läsnäolosta. Runoissa etsitään yhteyttä niin pihapiirin eläimiin, kasveihin kuin elottomaan luontoon, veteen ja pilviin. ”Haluttaisi aina tietää / millaisena kissa näkee minut / suurena vai ehkä pienenä / – – / ymmärtääkö se että me / olemme aivan eri lajeja / unohdanhan sen usein itsekin”. Toisaalta toislajisissa olennoissa kiehtoo ehkä juuri se, että ”niitä ei voisi vähempää kiinnostaa / meidän älytön säälittävä / inhimillinen kinomme”. 

Ei-inhimillinen luonto on 2000-luvun runouden keskeisiä aiheita niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Inhimillinen kino liittyy osaksi tätä virtausta, mutta Joonaksen runoissa voi nähdä yhtymäkohtia myös Jaan Kaplinskiin, joka pohti samoja kysymyksiä jo viime vuosisadan jälkipuoliskolla. 

Ntamo jatkaa tuikitärkeää työtä käännösrunouden julkaisijana. Venäjäksi kirjoittavien runoilijoiden esiin nostaminen tuntuu tällä hetkellä erityisen tärkeältä. Ukrainan sodasta huolimatta venäjänkielisen kulttuurin ja Venäjän valtion välille ei pidä vetää yhtäläisyysmerkkiä. 

JanneL
Olen helsinkiläinen kriitikko ja suomentaja. Erikoisalaani ovat runous ja romaanisen kielialueen kirjallisuus. Runoudessa nautin siitä, että jokin voi mennä yli hilseen ja silti tuntua valtavan merkitykselliseltä.

Kommentit kritiikkiin

Vastaa


helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.
Avainsanat