Otto Manninen, Tellervo Krogerus (toim.)

Kiveen uursi
Otto Mannisen valitut runot
154 sivua
WSOY 2022
ISBN 9789510480403
helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.
Vierailijakritiikit
JanneL
Olen helsinkiläinen kriitikko ja suomentaja. Erikoisalaani ovat runous ja romaanisen kielialueen kirjallisuus. Runoudessa nautin siitä, että jokin voi mennä yli hilseen ja silti tuntua valtavan merkitykselliseltä.

Oman kielen outous

JanneL

Olen usein miettinyt, miltä suomen kieli kuulostaa sitä osaamattoman korvaan. Oman äidinkielen sointia voi makustella, mutta sen ulkopuolelle ei ole pääsyä. Otto Mannisen (1872–1950) runoja lukiessa tunnen kuitenkin välillä pääseväni lähelle: oma kieli kuulostaa kiehtovalla tavalla vieraalta.

Syynä tähän on paitsi runojen vanhuus, myös runoilijan luomat uudissanat. Mitä tarkoittavat ”näköranta”, ”sini-aarnio”, ”kiharkelta” tai ”levon-saamaton”?

Vuonna 2022 tuli kuluneeksi 150 vuotta Otto Mannisen syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi julkaistiin paitsi valitut runot, myös Pentti Lylyn kirjoittama elämäkerta Otto Manninen: Säkeiden runoilija (ntamo 2022). Manninen oli jo omana aikanaan vaikean runoilijan maineessa ja jäi aikalaisensa Eino Leinon varjoon. Hänen runoutensa pyrki yhdistämään suomalaisen kansanrunouden perinteen eurooppalaisiin kulttuurivaikutteisiin. Aikalaisistaan Mannisen runouden erotti symbolistinen ”aavistuksen poetiikka”, josta parhaita esimerkkejä on runo ”Joutsenlaulua”: ”Mi helinä ikään / yl’ulapan hiipi? – / Vain uupunut siipi, / vain mennyt ei mikään.”

Manninen oli myös ennakkoluuloton kokeilija niin runoilijana kuin kääntäjänä. Hänen suomennoksensa Iliaasta ja Odysseiasta ovat tunnetusti vaikeatajuisia mutta rohkeita kokeiluja, joissa koetellaan suomen runokielen rajoja. Omassa runoudessaan Manninen kokeili muun muassa persialaista gazeeli-muotoa, jossa parisäkeen jälkimmäisen säkeen loppusointu on sama läpi koko runon: ”Sävelkuorot korkeat ilmoja kukkuroi, / kevät kenttiä maan tuhat tuhatta kirjavoi. // Iankaikkinen, ruhtinaallinen runsaus – / runot pienet piirrot ei sitä virkkaa voi.” (”Kultaiset torvet”.)

Kiveen uursi -valikoimassa runot on järjestetty väljästi teeman tai tyylilajin mukaan. Ratkaisu on perusteltu, koska Manninen sommitteli kokoelmansa pikkutarkasti. Kokoelmittain etenevä valikoima olisi rikkonut nämä herkät sommitelmat.

Runous voi saada lukijan katsomaan maailmaa uusin silmin ja positiivisella tavalla vieraannuttaa tämän arkisesta todellisuudesta. Otto Mannisen runous tekee saman suomen kielelle. Jos lukija on valmis olemaan ymmällään ja antautumaan outojen sanojen soinnille, Mannisen runot ihastuttavat.

JanneL
Olen helsinkiläinen kriitikko ja suomentaja. Erikoisalaani ovat runous ja romaanisen kielialueen kirjallisuus. Runoudessa nautin siitä, että jokin voi mennä yli hilseen ja silti tuntua valtavan merkitykselliseltä.

Kommentit kritiikkiin

Vastaa


helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.
Avainsanat