Rita Dahl (toim.), Tomica Bajsić, Hu Xudong, Antón Garcia, Estevo Creus, Francesca Cricelli, Yolanda Castaño

Rita Dahl (kääntäjä)
Sielun kestää kauan palata kotimaahansa
124 sivua
Kustannusliike Parkko 2021
ISBN 9789527302057
Porvoolainen kirjoittaja ja lukija, erityisalana kotimainen runous. Runossa kiehtoo sen läheisyys loitsuun ja ote yhteiskuntaan.

Sielun kestää kauan palata kotimaahansa on käännösteos, jolla on yhteisölliset juuret. Valikoima on syntynyt ja ottanut muotonsa käännöstyöpajan kautta. San Simónin saarella kokoontuneet runoilijat keskustelivat runoistaan aamusta myöhään iltaan – sanoista aina semanttisin hahmoihin. Näin runoilijat käänsivät toisiaan tarkasti, ja saivat toistensa runoista käännösvalikoiman omille kielilleen.

Rita Dahlin toimittamassa ja suomentamassa kokoelmassa kuullaan kuutta runoilijaa: kroatialaista Tomica Bajsićia, kiinalaista Hu Xudongia, asturialaista Antón Garciaa, galicialaista Estevo Creus Andrandea, brasilialais-italialaista Francesca Cricellia sekä galiciaksi kirjoittavaa Yolanda Castañoa.

Yhtenä teoksen kantavana teemana ovat yksinäisyyden ja juurettomuuden kokemukset.

Antologia sisältää paljon avaruussanastoa. Kylmä, kaikesta kaukainen olo ei runojen puhujille ole vieras. ”Miltä planeetalta olet, vieras?” Hu Xudongin kysyy runossaan.

Esipuheen mukaan ”Garcia käsittelee runoissaan paikkasidonnaista ja paikasta riippumatonta identiteettiä”, ja hänen osuudessaan teema tiivistyykin kauniisti. Hän suojelisi isänsä kotia kaikellaan, ellei se olisi jo myyty hänen tulevaisuutensa vuoksi: ”Puolustaisin / isäni kotia / jos isäni ei olisi myynyt sitä / jotta minusta tulisi jotakin / tässä elämässä.”

Juurettomuutta näyttää olevan kahdenlaista: paikkasidonnaista suvun ja lapsuuden kaipausta, toisaalta täysin juuretonta ei-mistään tulemista.

Ei siis ole ihme, että myös yksinäisyys läpäisee teoksen. Se näyttäytyy pienen yksilön ollessa liian suuressa maisemassa. Tomica Bajsićin runossa pääkaupungit on koristeltu ”leijonilla, joiden voima on niiden yksinäisyydessä”.

Teoksen sisältö ei kuitenkaan tyhjene yksinäisyyteen ja juurettomuuteen, vaan pohdinnat haarautuvat moniaalle näiden katveisiin. Kielen rajat kytkeytyvät identiteettiin, kuten Yolanda Castañon runossa: ”Millainen ihminen olisit toisella kielellä?”

Teoksen runot ovat paitsi retki jaettuun tunteeseen, myös eri kielialueiden kulttuureihin. Huomautuksia runoihin -osiosta oppii, mikä on Valkoinen kissa Toqtamish ja millaisia viittauksia vieraisiin – mutta sanomaltaan universaaleihin – sananlaskuihin teoksesta löytyy. Nämä huomautukset sekä myös esipuhe luovat antologiaan tukevan ytimen, jonka ympärillä on hyvä eksyä lukiessaan.

Porvoolainen kirjoittaja ja lukija, erityisalana kotimainen runous. Runossa kiehtoo sen läheisyys loitsuun ja ote yhteiskuntaan.

Kommentit kritiikkiin

Vastaa


helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.