Runoja ja laskuja

Tommi Kauppisen runovihko Just Maths: Lavender of the Ideal yhdistelee matematiikkaa, filosofiaa ja runoutta. Jokainen runo alkaa matemaattista ilmiötä kuvaavalla lauseella tai notaatiolla, esimerkiksi joukko-opin lauseella A U B. Tekstit jatkuvat löyhästi lauseeseen liittyvillä pohdinnoilla: ”I exist in a flux of contradictions / of hermit life and jet set. / The monastery of thought / and materiality of / pleasure, / combining into a single perspective.” Teoksen voi ladata ilmaiseksi kustantamon sivuilta.

Runovihon tekstit on kirjoitettu englanniksi mutta niistä näkee, ettei kirjoittaja ole natiivipuhuja tai kirjoittanut runoutta englanniksi erityisen paljoa. Kenties englanti on tunnekieli, tai tieteellisen ajattelun kieli. Säkeiden rytmi on usein vaivalloinen tai sisältö tahattoman koominen: ”We could, instead, live like monkeys on a rock / deciding what is the truth on a daily basis.” Runovihko muistuttaakin, että hyvässä kirjoittamisessa on kyse muustakin kuin kieliopista ja sanavaraston laajuudesta, sekä hyvässä että pahassa. Kieltä eivät omista vain sitä virheettömästi osaavat, eikä heillä ole yksinoikeutta sillä kirjoittamiseen. Toisaalta rikkonainen kieli kampittaa osuvia havaintoja ja tekee lukemisesta vaivalloista.

Kieltä isompi ongelma runovihossa on kliseinen ja naiivi tapa juottaa yhteen runous, filosofia ja matematiikka. Oivallus yhteyksistä ei ole uusi, onhan taide ollut sidoksissa matematiikkaan kautta aikojen. Kauppinen ei lukuisista mahdollisuuksista huolimatta hyödynnä tätä historiaa, saati runouden, matematiikan ja filosofian ajatusten sisältöä. Kauppinen ikään kuin namedroppaa kutkuttavia yhtälöitä, filosofisia toteamuksia tai vaikkapa kaunokirjallisten teosten nimiä kuitenkaan paneutumatta universumeihin, joita nämä kaikki avaavat.

Just Mathsin teksteissä toistuukin kirjoittajaiältään nuorelle runoilijalle tyypillinen maneeri poimia eklektisesti yksittäisiä oivalluksia yhdeltä alalta, yhdistää ne johonkin aiheeseen liittymättömään pohdintaan ja siten kohottaa kokonaisuus ylevien ajatusten jatkumoon. Sisältöä runoissa on vain nimellisesti. Esimerkiksi Wittgenstein-niminen runo käsittelee nimensä ja muutamien viittausten (”A language can be a game of chess”) kautta löyhästi filosofi Ludwig Wittgensteinin kielifilosofiaa, mutta ei kiinnity siihen mitenkään järkevästi. Tämä kaava johtaa kautta runovihon yksioikoiseen ja suurieleiseen pohdintaan.

Runoina Just Maths inspiroituu matematiikasta samalla tavalla kuin Kiira Korven Hyppää vaan! (Otava 2023) urheilusta. Molempia on epäreilua arvottaa kuin ammattirunoilijoiden teoksia, eikä kummankaan kohderyhmää liene kokeneet lukijat tai runoilijat. Ennemmin ne edustavat käyttörunoutta, päivän mietelauseita muuta ammatillista työtä keventämään. Samalla teoksissa näkyy vahva halu henkilökohtaiseen reflektioon ja omien taiteellisten siipien levittelyyn. Siivet ovat vielä uutukaisen märät, mutta ajan kanssa – jos tuulet ovat suotuisat – ne kuivuvat ja voimistuvat.