Vahvasti motivoituneen ihmisen tilanne

Kun luen Raisa Jäntin neljännen runoteoksen nimen, ajattelen heti ihmistä. Vaarallisen eläimen tilanne on teos, jonka keskeinen puhuja ja kokija seuraa snookeria ja kiinnostuu vuorikiipeilystä. Kumpikaan niistä ei kiinnosta minua, mutta teoksessa viehättää muun muassa intohimoisen kiinnostuksen ja omistautumisen kuvaaminen.

Teoksen rakenne perustuu golfin sääntökirjaan. Kentän tapahtumia on yritettävä hallita. Lisäksi yhtenä aiheena on runoteoksen kirjoittaminen, jota tässä lähestytään arkisen tekemisen kautta. Teoksessa kaikki on oikeastaan hyvin arkista – kielenkäyttö, luonnosmainen muoto, urheilun seuraaminen – joten vuorikiipeily toimii erinomaisena kontrastina.

Intohimoista penkkiurheilijaa ja vuorikiipeilijää yhdistää omistautuminen, mutta vuorikiipeilijän on laitettava ruumiinsa likoon, kestettävä muutoksia kudoksissa, solutasolla. Vaarallisen eläimen tilanne keskittyy tarkasti muun muassa siihen, miten ruumis reagoi ääriolosuhteisiin ja rajoille menemiseen, kipuun, kamppailuun ja ponnisteluun. Mitä täytyy kokea tunteakseen olevansa elossa? Nykyään vuorikiipeily on kaupallistunut niin, että huipulle pyrkijöillä ei välttämättä ole enää kokemusta itse vuorikiipeilystä, vaan vuorelle mennään oppaan mukana saavuttamaan huippu. Se on kaukana tämän teoksen maailmasta.

Kaupallisuus näkyy kuitenkin lajissa, jossa miljonäärit lyövät palloa:

 “On oltava taloudellinen mahdollisuus ja runsaasti aikaa [—-] suunnata palloja sopiviin kohtiin pöydällä, tästäkö me lyömme vetoa, tämäkö on se, mitä tällä rahalla saa.”

Vaarallisen eläimen tilanne käsittelee mielenkiintoisella tavalla hallintaa ja ääriolosuhteita. Urheilussa ihminen on keskipiste, vaikka luonnonvoimat voivat liikuttaa palloa, golfkentät palaa metsien mukana ja vuorikiipeilijät kuolla elämälle vihamielisessä ympäristössä.

Peli on kuitenkin yksinkertainen: sääntökirja kattaa kaikki mahdolliset tilanteet. Se on ajatus, johon olisi lohdullista tarrautua. Me ihmiset haluamme uskoa ihmisten luomiin sääntöihin ja kilpailla niiden ehdoilla. Vahva motivaatio kilpailuun ja kiipeämiseen alkaa nyt tuntua pakokeinolta, meidän on pakko kokea jotain äärimmäistä yksin tai tunteita herättävää yhdessä. Pelata omien tarpeidemme ja pelkojemme ehdoilla.

“Ja aina on niitä joiden on pakko olla täydellisiä / kaikessa mihin ryhtyvät. / Mount Everestin vainajat / joita ajattelen öisin.”

Lopussa on tilaa omille muistiinpanoille.