Olen filosofian väitöskirjatutkija ja kirjoittaja. Kirjallisuuskriitikkona olen kirjoittanut eritysesti runoista ja esseistä, mutta kirjoitan myös fiktiosta ja tietokirjallisuudesta.

Susi Nousiaisen Muovikauris on runokirja sukupuolesta, minuudesta ja siitä, miten ihminen kummankin kokee. Teoksen keskeinen aihe on (trans)maskuliinisuus eli se, mitä maskuliinisuus tarkoittaa erityisesti, kun siitä puhutaan yhdessä transmieheyden kanssa. Toinen keskeinen aihe on ristiriitaisuus siinä, mitä henkilö itse kokee ja mitä yhteiskunta häntä määrää kokemaan, erityisesti sukupuolen suhteen.

Myös luonto ja eläimet ovat teoksessa vahvasti läsnä. Järvi edustaa Muovikauriissa paikkaa, jossa runon puhuja voi olla vapaa yhteiskunnan odotuksista ja normeista. Teos puhuu odotuksista ja normeista ”koodina”, jota sukupuolensa korjaava ihminen purkaa ja rakentaa uudelleen. Muovikauris taas on teoksessa motiivi, joka ankkuroi runojen puhujan minuuden sen jatkumoon ja muistuttaa, kuka hän on. Pohjimmiltaan ihminen on vapaa eläin.

Muovikauris on merkkipaalu suomalaisessa runoudessa erityisesti siksi, kuinka tarkasti ja yksityiskohtaisesti se käsittelee transmaskuliinisuutta ja sukupuolen kokemuksellisuutta. Teos esittelee lukijalle sukupuolen ja sen korjaamisen konkretiaa: yhdelle sivulle on esimerkiksi tulostettu taulukko veriarvoista, joiden tasot kertovat jotain sukupuolesta. Välillä tämänkaltainen yksityiskohtaisuus ei välttämättä palvele teosta, koska se kiinnittyy niin vahvasti runon puhujan yksityiseen kehoon ja kokemukseen – taulukon paikkaa on vaikea nähdä juuri sentyyppisessä runoudessa, jota Muovikauris edustaa. Samalla epäilen oman sukupuolikokemukseni vaikuttavan näkemykseeni. Jollekin muulle veriarvojen kaltaiset yksityiskohdat voivat korostaa mielekkäällä tavalla sitä, kuinka sukupuoli ja kokemus siitä kaivertuvat kehoon ja kaikkiin sen pienimpiin ja näkymättömimpiinkin yksityiskohtiin.

Vaikuttavinta Muovikauriissa ovat ehdottomasti näkökulma, josta runot on kirjoitettu sekä aiheet, joita runot käsittelevät. Jään kaipaamaan teokselta syvempää ja vielä pohdintumpaa otetta kieleen ja kokemuksen kielellistämiseen. Myös eläinmotiivia voisi korostaa vielä enemmän, sitoa sen vahvemmin ihmisyyden perimmäisen luonteen pohdintaan. Silti Nousiainen, kuten kaikki runoilijat, tekee omat ja perustellut ratkaisunsa kielen ja sen käyttämisen suhteen. Kokonaisuutena Muovikauris on hieno runoteos, ja kirjailijalta jää odottamaan innolla lisää.

Olen filosofian väitöskirjatutkija ja kirjoittaja. Kirjallisuuskriitikkona olen kirjoittanut eritysesti runoista ja esseistä, mutta kirjoitan myös fiktiosta ja tietokirjallisuudesta.

Kommentit kritiikkiin

Vastaa


helmi?Helmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarvi?Runsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliitti?Monoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppi?Kaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimija?Toimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertoja?Kertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsä?Ikimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatu?Kävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!?HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...?HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.