Kritiikin ohjeet

Alla on Runografin kriitikoiden noudattamat kritiikin ohjeet. Näiden ohjeiden noudattamista EI odoteta käyttäjiltä, vaan niihin sovelletaan yleisen keskustelun ohjeita ja rajoituksia.

1. AVAA KESKUSTELU

Runografin kriitikko on ensisijaisesti keskustelunavaaja. Keskustelu avataan selkeällä väitteellä tai kysymyksellä, joka herättää halun pohtia aihetta. Parhaisiin kysymyksiin on paljon mahdollisia vastauksia.

 2. KIRJOITA TIIVIISTI

Runografin keskustelunavaus on pelkistetty ja lyhyt, noin 200-300 sanan teksti. Tekstin pitää olla nopeasti luettavissa ja sisäistettävissä.

3. MUISTA IHMISYYTESI

Hyvä teksti on subjektiivinen ja siinä näkyy kriitikon oma lukukokemus, tunteet ja elämä. Kritiikki voi ottaa kantaa esimerkiksi ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin tai muuten viitata kirjallisuuden ulkopuolelle. Runous ei ole muusta elämästä irrallaan.

4. RAJAA TARKASTI

Koska tilaa on rajoitetusti, keskity mieluummin yhteen ajatukseen, aiheeseen tai teemaan. On parempi porautua syvälle yhteen kohtaan kuin raapia pintaa sieltä täältä.

5. OLE P-P-POP

Runografi on populaari alusta! Siksi kriitikon odotetaan pääsääntöisesti käyttävän sellaista sanastoa, jonka ymmärtäminen ei vaadi alan opintoja. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa lukijan aliarvioimista – vaikeitakin asioita ja konsepteja voi sanoittaa helposti ymmärrettävällä tavalla.

6. OLE ITSENÄINEN

Kritiikki ei ole riippuvainen teoksen saamasta vastaanotosta tai muista teosta käsittelevistä kritiikeistä. Pidä mielessä, että jokainen kritiikki saattaa olla jonkun ensimmäinen kosketus koko runouden kenttään.

7. KÄYTÄ TARKKAA KIELTÄ

Sanojesi on tarkoitettava jotain. Kaikkein yleisimmät adjektiivit, kuten hyvä, huono ja outo, ovat hioutuneet käytössä hyvin ympäripyöreiksi. Keksi tarkempia.

8. VÄLTÄ ÄÄRIMMÄISYYKSIÄ

Kritisoi teosta, älä henkilöä. Vaikka runoilija ei mielestäsi olisikaan osunut aivan maaliin, ei keskustelunavauksen tarkoitus ole mestaroida hänen työtään. Näkökulmallasi voi olla erityistä painoarvoa, mutta se ei johdu siitä, että olet Kriitikko. Tehtäväsi ei ole julistaa teosta kauheaksi tai parhaaksi ikinä, vaan löytää siihen kiinnostava näkökulma.

9. AJATTELE VILLISTI, KIRJOITA SELKEÄSTI 

Runografin kritiikki ei ole asiateksti, luova kielenkäyttö on kannatettavaa. Kirjoita kuitenkin johdonmukaisesti, rönsyämättä liikaa.

10. MUISTA, ETTÄ OHJENUORA EI OLE LAKI

Ohjenuoraan on kirjattu Runografin arvot ja toiveet. Ne ovat kuitenkin vain kokoelma asioita, jotka on hyvä pitää mielessä tekstiä kirjoittaessa. Ohjeita saa soveltaa, tulkita ja rikkoa vapaasti, kunhan pitää mielessä kriitikon tärkeimmän tehtävän: herättää keskustelua teoksen ympärille oman lukukokemuksen kautta.


helmiHelmeen taittavat teokset ovat tekstimassaltaan kevyitä, pelkistettyjä ja vähäeleisiä, minimalistisia.
runsaudensarviRunsaudensarvi-luokituksen puolelle menevät teokset ovat tekstimassaltaan runsaita, monisanaisia ja maksimalistisia.
monoliittiMonoliittiteos on muodossaan ja aiheissaan visusti pysyttelevä runoelma.
kaleidoskooppiKaleidoskooppi koostuu keskenään erilaisista runoista, joilla ei ole yhtä aihetta tai muotoa.
toimijaToimiva puhuja on maailmansa aktiivinen, henkilöhahmomainen osa, joka vuorovaikuttaa ympäristönsä kanssa.
kertojaKertova puhuja on kuvailemansa ulkopuolella – hän on pelkkä havainnoija, jonka läpi maailma virtaa.
ikimetsäIkimetsä-luokitellun teoksen kieltä, sen kielikuvia ja huomioita, hallitsee luonto; kallio, kidukset, valon välkehdintä lehvistön läpi kun tuulee.
kävelykatuKävelykatumainen teos pitää kielensä ja kuvastonsa kiinni urbaanissa - teollisuuden, lähiöiden ja asuntojen artefakteissa.
hah!HAH!-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hah-kokemus. Ne kuplivat sitä.
hmm...HMM…-kategorisoiduissa teoksissa painottuu hmm-kokemus. Ne johdattelevat siihen.